Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

18.4.2018 13.14

Toimintarajoitteisten liikunnan ja urheilun edistämisessä korostuu koko valtionhallinnon toiminta

Valtion liikuntahallinnolla on keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämisessä. Mitä enemmän ihmisellä on liikkumis- ja toimintarajoitteita, sitä enemmän merkitystä on myös eri hallinnonalojen ratkaisuilla, selviää tänään julkaistusta valtionhallinnon toimenpiteiden arvioinnissa soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun alueella.

Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä huippu-urheilua. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat lähtökohtia lain tavoitteiden toteuttamisessa. Esimerkiksi vamma, sairaus ja alentunut toimintakyky voivat olla este liikkumiselle arjessa tai liikunnan omatoimiselle tai ohjatulle harrastamiselle. Vähintään noin 15 % väestöstä eli reilulla 800 000 ihmisellä on toimintakyvyn rajoitteita. Osalla heistä on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja heidän liikunta vaatii soveltamista sekä erityisosaamista.

 

Erityisryhmien liikunta, erityisliikunta, soveltava liikunta ja vammaishuippu-urheilu ovat tunnettuja käsitteitä valtion liikuntapolitiikassa. Valtionhallinnolla on pitkät perinteet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä. Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia osoittaa, että kun valtionhallinto on ”ottanut roolia” alan kehittämisessä, toiminta on nytkähtänyt kentällä eteenpäin.


Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntalaissa määritelty arviointitehtävä kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman liikuntapolitiikan lisäksi myös muut hallinnonalat siltä osin kuin niiden toiminnalla on vaikutusta liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen.


Valtion liikuntaneuvoston (VLN) Liikuntatieteelliseltä Seuralta (LTS) tilaaman selvityksen ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” mukaan valtion liikuntahallinto kohdensi soveltavaan liikuntaan ja vammaisurheiluun suoraan noin kolme prosenttia valtion liikuntamäärärahoista. Lisäksi toimintarajoitteisten liikunnan ja urheilun edistäminen on inklusiivisesti mukana valtaosassa liikuntahallinnon muita määrärahoja ja avustuksia. Muut hallinnonalat rahoittavat soveltavaa liikuntaa epäsuorasti huomattavasti liikuntahallintoa enemmän.


Selvitys osoitti soveltavan liikunnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi muun muassa toimialueen rajauksen epätarkkuuden, koordinaation puutteen valtionhallinnossa, tavoitteiden yleisyyden, strategioiden heikon tunnistettavuuden, arviointiohjauksen vähäisyyden, hallinnonalojen yhteisten työtapojen vähäisyyden sekä hallinnon ja järjestöjen satunnaisen vuorovaikutuksen.


Selvityksessä esitetään kahdeksan suositusta:

1. Luodaan liikuntahallinnolle seuranta- ja arviointijärjestelmä.

2. Panostetaan ”tiedolla johtamisessa” myös johtamiseen.

3. Varmistetaan toimintarajoitteisten ja -esteisten huomioon ottaminen koko väestölle kohdennetuissa liikuntatoimenpiteissä.

4. Hyödynnetään hallinnon ja järjestöjen yhteistyömahdollisuuksia.

5. Lisätään hallinnonalojen yhteistyötä yhteisten nimittäjien pohjalta (yhdenvertaisuus, esteettömyys, ikääntyminen).

6. Toteutetaan liikuntaa ohjaavia, eriarvoisuutta vähentäviä säädöksiä siinä laajuudessa kuin ne on tarkoitettu.

7. Lisätään toimenpiteitä kohderyhmiin, joiden edellytykset oman hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla ovat heikoimmat ja joiden tukeminen tuottaa suurimmat yhteiskunnalliset hyödyt.

8. Turvataan liikkumis- ja toimintaesteisille liikunta myös harrastuksena (ei vain kuntoutus- ja urheilumielessä).

 

Lisäksi ehdotetaan 16 kohdennettua kehittämistoimenpidettä teemoittain.


Nyt julkaistu arviointi on trilogian ensimmäinen osa. Myöhemmin keväällä ilmestyy tämän arvioinnin tausta-aineisto sekä nelivuotisvälein tuotettu kuntien erityisliikunnan tilannekatsaus. Näiden myötä käsissämme on kattava tilannekuva soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kokonaisuudesta.


Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä (2018) julkaisun (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2) voit lukea kokonaisuudessaan Valtion liikuntaneuvoston kotisivuilta osoitteessa www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut.

 

Lisätietoja:

Saku Rikala

erityisasiantuntija

Liikuntatieteellinen Seura ry

saku.rikala@lts.fi

p. 010 778 6605

 

Toni Piispanen

Valtion liikuntaneuvosto

toni.piispanen@minedu.fi

p. 029 533 0284


seoveltavan liikunnan kansi

Koko raportti pdf:nä



Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

Lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain muuttamiseksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä urheilijaeläkejärjestelmän tarkoitusta toimia taloudellisena turvana niistä vuosista, jolloin eläkekertymä ns. normaalista työstä on jäänyt kertymättä. Eläke on tarkoitettu myönnettäväksi niille entisille menestyneille urheilijoille, joiden kertynyt eläke on kovin alhainen. Liikuntaneuvosto pitää kannatettavana, että lakimuutoksella urheilijaeläkkeiden määrä ja taso yhdenmukaistettaisiin taitelijaeläkkeiden kanssa. Liikuntaneuvosto myös kannattaa, että laista poistetaan kirjaus urheilijaeläkkeiden rahoittamisesta veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Lue lisää

12.10.2018 Lausunto Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arvioinnista

Valtion liikuntaneuvosto (VLN) arvioi lakisääteisenä tehtävänään valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikuntaan liittyen. Arvioinneissa puntaroidaan valtion määrärahojen sekä säädös- ja informaatio-ohjauksen merkitystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämisessä. Toimikausittaisen kokonaisarvioinnin lisäksi liikuntaneuvosto toteuttaa yksityiskohtaisempia arviointeja liikuntakulttuurin keskeisimmiltä osa-alueilta.

Lue lisää

11.10.2018 Lausunto valtion talousarviosta 2019

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on takana. Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienenemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää