Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

22.10.2013

Liikunnan kansalaistoiminta tutkimustiedon valossa

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on ollut suomalaisen liikuntakulttuurin keskeinen painopiste jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimusnäytön valossa liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisessa sekä harrastuksen muodossa että vapaaehtoisluonteisesti on nähtävissä sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Selvää on, että Suomen suurinta kansanliikettä koskevaa tietopohjaa on jatkossa olennaisesti vahvistettava. Ohessa kuvataan viimeisiä tutkimushavaintoja.

Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvun kuluessa jonkin verran kasvanut. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan liikunta laveasti ymmärtäen maassa on kaikkiaan noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa ja kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000. Viime vuosina erityisesti vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut. Ihmiset kokoontuvat yhä enemmän pienryhmissä, vapaamuotoisesti eikä taustalle tarvita keskusjärjestöjä tai edes paikallisyhdistyksiä.

 

Vapaaehtoistyön määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta siitä on olemassa vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista. Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän. Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

 

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Nykyään alle kouluikäisistä jo noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia. Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän, mutta tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

 

Nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2013) mukaan 7–29-vuotiaista vastaajista urheilu- tai liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkuu noin kolmannes, kunnallisissa ja kaupallisissa liikuntapalveluissa reilu neljännes. Omatoiminen liikkuminen muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tyttöjen suosimia puolestaan lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi.  Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.

 

Liikuntaseurat kohtaavat siis valtaosan alle 15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Suomessa erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Havainnot osoittavat, että tiettyjen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyy muihin lajeihin.

 

Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä ovat se, että muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän tai että harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei useinkaan ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa. On myös näyttöä, että nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa onkin erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 

 

Aikuisväestöstä noin 15 prosenttia liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, eikä tämän suhteen ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995–2010 aikana. Aikuisväestö on siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

 

Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain noin muutama prosentti. Suomalaiset ikäihmiset ovat kuitenkin monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti ja hiihto, joista arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan. Myös kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

 

Valtion liikuntabudjetista liikunnan valtakunnallisille järjestöille kohdistetaan vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa. Noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle, loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Viimeisten vuosien aikana valtio on lisäksi kohdentanut suoraa tukea liikuntaseuroille. Vuonna 2013 tuki on vajaat neljä miljoonaa euroa. Arvioit kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille vaihtelevat 30‒40 miljoonaan euroon.

 

Tietopohjan vahvistaminen on edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle. Päätöksentekijät eri tasoilla kaipaavat tällä hetkellä kipeästi tietoa mm. seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä, toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, toiminnan laadusta, seuratoimijoiden koulutustasosta, tuloista ja menoista sekä harrastuksen hinnasta. Tiedonkeruuta tulee vahvistaa aina seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa.  

 

Tutustu julkaisuihin:

Kansalaistoiminnan tietopohja (VLN 2013:6)

Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta (VLN 2013:3)

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (VLN 2012:2)

Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus (Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 49)

Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku (VLN 2013:5)


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

30.10.2017 Liikenne- ja viestintäministeriöllä kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kävelyä ja pyöräilyä

Henkilöauto on suomalaisten keskeinen liikkumisen väline. Tutkimusten mukaan autossa istuminen olisi kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa järkevää vaihtaa jalankulkuun tai pyöräilyyn. Kävely ja pyöräily vähentävät ilmastonpäästöjä, edistävät kansanterveyttä ja fyysistä kuntoa, parantavat ilmanlaatua ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Lue lisää

Soveltavan liikunnan arviointi käynnistynyt

Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon toimenpiteet ja ohjauskeinot liikkumis- ja toimintaesteisten arkiliikunnassa, liikunnassa ja huippu-urheilussa

Lue lisää