Valtion liikuntaneuvosto

Lausunnot ja kannanotot

Liikuntaneuvosto antaa lausunnot liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksista, valtionapukelpoisista liikuntajärjestöistä, liikuntapaikkarakentamiseen myönnettävistä avustuksista sekä liikuntatieteeseen myönnettävistä avustuksista ja apurahoista.

 

Tämän lisäksi liikuntaneuvoston tehtävänä on tehdä aloitteita, seurata ja ottaa kantaa liikuntaa koskeviin laajakantoisiin asioihin.


Lausunnot

15.6.2018 11.17

Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Liikunnan puute ja siitä aiheutuvat haitat väestön terveydelle ovat ilmeiset. Liikunnalla on kiistaton merkitys väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaajana. Esimerkiksi noin 10% suomalaisista sairastaa tyypin 2 diabetesta, josta merkittävä osa voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla sisältäen liikunnan lisäämisen. Koko väestön tasolla liikkumattomuus aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon suorissa kustannuksissa, tuottavuuskustannuksissa menetettyjen työpanosten osalta, ikääntyneiden kasvavia hoivakuluja, syrjäytymisen kustannuksia sekä sosiaalietuuksien lisäkustannuksia. Huhtikuussa 2018 julkaistun valtioneuvoston raportin mukaan liikkumattomuuden yhteiskunnalliset vuotuiset kustannukset ovat vähintään 3 miljardia euroa. Panostuksilla ennaltaehkäisevään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on antaa lausunto julkisen talouden suunnitelmasta. Veikkausvoittovarat, joista valtion liikuntamäärärahat lähes kokonaisuudessaan koostuvat, ovat kehyksen ulkopuolisia menoja, eivätkä suoranaisesti sisälly julkisen talouden suunnitelmaan. Tästä huolimatta asiakirja sisältää lukuisia merkittäviä linjauksia ja resurssikohdennuksia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa väestön fyysisen aktiivisuuden, liikunnan harrastamisen ja urheilun näkökulmasta.

Valtion liikuntaneuvosto painottaa:

1) Julkisen talouden suunnitteluun kokonaisvaltaisempi, sektorirajat ylittävä, ote yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin

Selvää on, että liikunnan lisäämisen toimenpiteet ja resursointi ovat jääneet liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Julkisen talouden suunnittelussa olisi kannattavaa ottaa kokonaisvaltaisempi, sektorirajat ylittävä, ote yhteiskuntapoliittisesti merkittäviin haasteisiin. Liikunnan lisäämisen kannalta tämä tarkoittaisi mm. sote-uudistuksen, kävelyn- ja pyöräilyn edistämisen, ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanon, varhaiskasvatuksen uudistusten, matkailun edistämisen, kuntataloutta koskevien linjausten, hallituksen kärkihankkeiden sekä muiden myönnettävien avustusten ja valtionosuuksien samanaikaista tarkastelua, sillä näillä kaikilla on yhtymäpinta liikunnan edistämiseen. Tämä edellyttäisi nykyisen siilomaisen hallintomallin sijaan hallinnonalarajat ja -resurssit ylittävää, velvoittavaa ja sitouttavaa toimintatapaa. Liikuntavaikutusten arviointi tuli ottaa läpileikkaavaksi osaksi koko julkishallintoa.

2) Tarve panostuksiin pienten lasten sekä ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien liikuntaan


Valtion liikuntamäärärahat koostuvat lähes kokonaisuudessaan kehyksen ulkopuolisista Veikkausvoittovaroista. Liikkumattomuuden ollessa yhteiskunnallisesti merkittävä haaste tulisi määrärahoja liikkumisen lisäämiseen osoittaa jatkossa myös valtion budjettivaroista muun muassa kärkihankkeiden muodossa.

Suositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa eri muodoissa. Valtaosalla 3-vuotiaista sekä kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositukset eivät tällä hetkellä toteudu. Piha- ja ulkoleikit ovat vähentyneet kaiken ikäisillä lapsilla. Lapset istuvat pienestä pitäen kulkuvälineissä ja digilaitteiden äärellä. Ylipaino-ongelmat, motoristen perustaitojen rapautuminen ja epäterveellisten elintapojen kasautuminen vaarantavat jo nyt lasten hyvinvointia ja terveyttä keskeisellä tavalla. Tutkimusten mukaan liikuntatottumukset ja passiivinen elämäntapa alkavat vakiintua hyvin varhain, jo kolmen vuoden iästä alkaen. Näin ollen alle kouluikäisten lasten liikunnan lisääminen tulisi nostaa erityistarkasteluun ja toimenpiteisiin tulisi kohdistaa lisää taloudellisia resursseja valtionhallinnossa.

Väestön ikääntyminen asettaa haasteita Suomen kansantaloudelle. Terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 58% vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Valtion liikuntaneuvosto katsoo, että tässä ajankohdassa olisi tarpeellista ja välttämätöntä panostaa erityisesti toimiin, jotka vaikuttavat ikääntyvän väestön palvelutarpeen määrään. Ikääntyneiden liikunnan lisääminen tulee ottaa tulevina vuosina fokukseen niin liikunta- kuin terveyspoliittisten toimien resursoinnissa.

Huhtikuussa 2018 julkaistun soveltavan liikunnan arvioinnin mukaan noin 800.000 suomalaista tarvitsee erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja näin ollen hyvinvointia uhkaavat tekijät kasautuvat usein samoille henkilöille. Erityistä tukea tarvitsevien liikkumisen ja liikunnan lisäämiseksi kohdennetut resurssit toisivat yhteiskunnallisia säästöjä sekä lisäisivät inhimillistä hyvinvointia.

3) Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus kunnille tulisi kasvattaa 1 prosentista 3 prosenttiin.


Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistamisen yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen säilyy kuntien tehtävänä. Valtion liikuntaneuvosto painottaa, että kuntia tulee kannustaa ja tukea tässä tehtävässä. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä suunniteltu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyte-kerroin on yhden prosentin painoarvollaan riittämätön ja sitä tulee korottaa todellisen kannustinvaikutuksen aikaansaamiseksi. Kokonaisuutena liikunnan edistämisen tulee olla kiinteä osa kansallista, alueellista ja paikallista hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa myös resursoinnin osalta.


Tapio Korjus                                                    Minttu Korsberg
puheenjohtaja                                                 vs. pääsihteeri


Lausunto pdf:nä

Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

Lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain muuttamiseksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä urheilijaeläkejärjestelmän tarkoitusta toimia taloudellisena turvana niistä vuosista, jolloin eläkekertymä ns. normaalista työstä on jäänyt kertymättä. Eläke on tarkoitettu myönnettäväksi niille entisille menestyneille urheilijoille, joiden kertynyt eläke on kovin alhainen. Liikuntaneuvosto pitää kannatettavana, että lakimuutoksella urheilijaeläkkeiden määrä ja taso yhdenmukaistettaisiin taitelijaeläkkeiden kanssa. Liikuntaneuvosto myös kannattaa, että laista poistetaan kirjaus urheilijaeläkkeiden rahoittamisesta veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Lue lisää

12.10.2018 Lausunto Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arvioinnista

Valtion liikuntaneuvosto (VLN) arvioi lakisääteisenä tehtävänään valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikuntaan liittyen. Arvioinneissa puntaroidaan valtion määrärahojen sekä säädös- ja informaatio-ohjauksen merkitystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämisessä. Toimikausittaisen kokonaisarvioinnin lisäksi liikuntaneuvosto toteuttaa yksityiskohtaisempia arviointeja liikuntakulttuurin keskeisimmiltä osa-alueilta.

Lue lisää

11.10.2018 Lausunto valtion talousarviosta 2019

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on takana. Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienenemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää