Siirry sisältöön

Koronapandemia on lisännyt väestön liikunnan polarisaatiota

Koronapandemia ja -rajoitukset ovat vaikuttaneet väestön liikkumiseen ja liikuntaan vaihtelevasti. Pandemia näyttää lisänneen liikunnan polarisaatiota eri väestöryhmissä. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt erityisesti arkipäivinä. Työikäisillä työmatkaliikunta on vähentynyt, mutta liikunnan kokonaismäärä ei ole laskenut. Iäkkäistä suurin osa on vähintään ylläpitänyt liikkumista, mutta monilla iäkkäistä elinpiiri on supistunut, mikä voi lisätä vakavien toimintarajoitteiden riskiä. Urheilijoilla loukkaantumiset ja infektioiden määrät ovat vähentyneet, mutta osa urheilijoista on kokenut pandemian kuormittavaksi.

Valtion liikuntaneuvosto on teettänyt tutkimuskatsauksen koronapandemian vaikutuksista väestön liikuntaan. Tutkimuskatsauksessa tarkastellaan koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia niin väestön liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen kuin urheilijoihin Suomessa. Tarkastelu ajoittuu kevääseen ja kesään 2020. Tulokset ovat alustavia – lopulliset koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua.

Tutkimusten perusteella koronapandemia on vaikuttanut hyvin eri tavalla eri väestöryhmiin ja yksilöihin. Pandemia näyttää lisänneen liikkumisen polarisaatiota eri väestöryhmissä: osa liikkuu entistä enemmän ja osa liikkuu entistä vähemmän. Koronan muodostamissa poikkeusoloissa myös liikkumisen ja liikunnan muodot ovat muuttuneet: sisä- ja ryhmäliikunnasta on siirrytty ulko- ja hyötyliikuntaan.

Tutkimuskatsauksen muut keskeiset tulokset ja johtopäätökset:

  • Lasten ja nuorten liikkuminen väheni koronapandemian aikana merkittävästi erityisesti arkipäivinä. Ero kahden vuoden takaiseen on jopa kymmeniä prosentteja. Muutosta vaikuttavat selittävän erityisesti koulupäivän aikaisen liikkumisen ja koulumatkaliikunnan vähentyminen. Nuorilla pandemia näyttää lisänneen liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen vähentyi muita yleisemmin. Nuoret kokivat yleisimmäksi liikkumisen esteeksi etäopiskelusta johtuvan koulutehtävien kuormituksen.
  • Työikäisillä työmatkaliikunta vähentyi pandemian aikana. Liikunnan kokonaismäärä ei kuitenkaan laskenut ja saattoi jopa lisääntyä. Osa korvasi puuttuvaa työmatkaliikuntaa muulla liikunnalla. Liikunnan muodot muuttuivat: ryhmäliikunnasta ja kuntosaliharjoittelusta siirryttiin esimerkiksi kävelyyn ja ulkoiluun.
  • Iäkkäillä liikkuminen vähentyi pandemian aikana ennakkoon arvioitua vähemmän. Suurin osa vähintään ylläpiti liikkumista. Erityisesti hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyivät tai pysyivät ennallaan. Iäkkäiden elinpiiri kuitenkin supistui, mikä voi lisätä vakavien toimintarajoitteiden riskiä.
  • Urheilijoista moni harjoitteli pandemian aikana normaalisti. Rajoitukset asettivat urheilijat kuitenkin eriarvoiseen asemaan. Erityisesti nuorten ja kokemattomien urheilijoiden tilanne osoittautui haastavaksi. Loukkaantumiset ja infektioiden määrä vähenivät rajoitustoimien aikana, eikä pandemialla havaittu merkittäviä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Osa urheilijoista koki pandemian kuitenkin kuormittavaksi.
  • Rajoitusten vaikutuksia väestön liikkumiseen on tärkeä arvioida jatkossa suunniteltaessa erilaisia rajoitustoimenpiteitä. Väestön liikkumista on tuettava myös kriisiaikana. Huomiota tulee kiinnittää etenkin vähän liikkuviin, iäkkäisiin, toimintarajoitteita kokeviin ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin henkilöihin.

Valtion liikuntaneuvoston teettämä tutkimuskatsaus Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan julkaistaan Liikuntafoorumi-webinaarissa 27.10.2020. Lue julkaisu kokonaisuudessaan:

Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (toim. Marko Kantomaa)

Lisätietoa tutkimuskatsauksen tuloksista:
julkaisun toimittaja, FT, dosentti Marko Kantomaa, Oulun yliopisto
sähköposti: marko.kantomaa@oulu.fi tai puhelin: 040 820 1981

Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut:
suunnittelija Saku Rikala, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@minedu.fi tai puhelin: 029 533 0042