Liikkumisen ja liikunnan edistäminen näkyvät vain vähän sote-alan koulutusten opetussuunnitelmissa
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusten opetussuunnitelmissa näkyy vain vähän liikkumisen ja liikunnan edistämisen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Opetussuunnitelmissa on kuitenkin tavoitteita ja sisältöjä, jotka mahdollisesti sisältävät liikkumisen tai liikunnan edistämisen opetusta. Liikkumisen edistämisen opetus sote-alan koulutuksissa vaihtelee todennäköisesti opettaja- ja oppilaitoskohtaisesti, selviää valtion liikuntaneuvoston tilaamasta tuoreesta selvityksestä.
Lapsista ja nuorista noin kolmannes1, aikuisista neljännes2 ja ikäihmisistä3 joka kuudes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäinen liikkuminen on merkittävä riskitekijä yksilöiden terveydelle, hyvinvoinnille, sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle sekä kansantaloudelle. Liikkumattomuuden kustannukset ovat arviolta vähintään kolme miljardia euroa vuodessa4. Merkittävä osa liikkumattomuuden kustannuksista syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alentuneen työkyvyn aiheuttamista kustannuksista.
Liikkumisen terveyshyödyistä ja runsaan paikallaanolon terveyshaitoista on vahva tutkimusnäyttö. Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan ehkäistä ja osittain myös hoitaa valtaosaa terveydenhuoltoa kuormittavista pitkäaikaissairauksista, kuten tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä mielenterveydenongelmia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) toimijat ovat avainasemassa väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Sote-palvelut tavoittavat paljon väestöä, erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä, joita ei perinteisesti tavoiteta liikuntatoimessa. Liikkumisen edistäminen ja liikuntaneuvontaan ohjaus sote-palveluissa edellyttää henkilöstöltä riittävää ymmärrystä ja osaamista liikkumisen edistämisestä osana omaa työtä.
Valtion liikuntaneuvoston tilaaman selvityksen mukaan liikkumisen ja liikunnan edistäminen näkyvät suoraan vain vähän sote-alan koulutusten opetussuunnitelmissa, kuten lähihoitajan, terveydenhoitajan, sosionomin ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa. Poikkeuksena näyttäytyy fysioterapiakoulutus, jossa liikkumisen teemoja käsitellään muita tutkintoja enemmän. Kaikissa selvityksessä tarkastelluissa opetussuunnitelmissa oli kuitenkin osaamistavoitteita ja sisältöjä, jotka mahdollisesti sisältävät liikkumisen tai liikunnan edistämisen opetusta.
Koska liikkumisen ja liikunnan edistämisen suoranaiset maininnat ovat opetussuunnitelmissa vähäisiä, liikkumisen edistämisen opetus sote-alan koulutuksissa todennäköisesti vaihtelee opettaja- ja oppilaitoskohtaisesti. Tällöin on vaarana, että kaikilla tulevilla sote-alan ammattilaisilla ei ole yhtenäistä liikkumisen edistämisen osaamista.
Selvityksessä sote-alan opettajat pitivät sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten roolia väestön liikkumisen edistämisessä merkittävänä. Opettajat kuitenkin kokivat, että suhteessa liikkumisen hyvinvointivaikutuksiin, liikkumisen edistämisen teemat eivät sisälly tällä hetkellä riittävästi tulevien ammattilaisten koulutuksiin.
Selvityksessä suositellaan, että liikkumisen edistäminen ja asiakasohjaus liikuntaneuvontaan kirjataan osaksi keskeisiä sote-alan koulutusten opetussuunnitelmia. Liikkuminen ja liikunnan edistäminen tulee myös sisällyttää aiempaa selkeämmin sote-alan koulutusta ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin. Sote-alan opettajille ja työelämässä oleville ammattilaisille tulisi mahdollistaa riittävä lisäkoulutus liikkumisen ja liikunnan edistämisestä. Selvityksessä annetaan lisäksi koulutuskohtaisia suosituksia liikkumisen ja liikunnan edistämisen osaamistavoitteista ja sisällöistä.
Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
koulutussisältöjä -selvitys on luettavissa täältä.
Selvityksen toteutus
Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä –selvityksessä tarkasteltiin, miten väestön liikkumisen ja liikunnan edistämisen kannalta keskeisten sosiaali- ja terveysalan tutkintojen oppimissisällöissä on huomioitu liikkumisen ja liikunnan edistäminen. Selvityksessä kohteena oli toisen asteen koulutuksista lähihoitajan tutkinto, ammattikorkeakouluista sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, sosionomin ja geronomin tutkinnot sekä yliopistokoulutuksista lääketieteen lisensiaatin ja sosiaalityöntekijän tutkinnot.
Selvitys toteutettiin tarkastelemalla koulutusten opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelmista saatua tietoa täydennettiin opetushenkilöstölle ja viimeisen vuoden opiskelijoille suunnatulla kyselyllä sekä opetushenkilöstön haastatteluilla.
Selvityksen vastuullisia toteuttajia olivat tutkija, asiantuntija Miia Länsitie (ODL Liikuntaklinikka) ja senior manager Milla Peltonen (NHG Finland Oy).
Lisätietoa:
- tutkija, asiantuntija Miia Länsitie (ODL Liikuntaklinikka), puh. miia.lansitie@odl.fi, puh. 050 312 5757 (selvityksen toteutus ja tulokset)
- senior manager Milla Peltonen (NHG Finland Oy), milla.peltonen@nhg.fi, puh. 040 764 2484
(selvityksen toteutus ja tulokset) - erityisasiantuntija Saku Rikala (valtion liikuntaneuvosto), saku.rikala@gov.fi, puh. 029 533 0042 (selvityksen taustat)
Lähteet
1 Martin, L. ym. 2023. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.
2 Husu, P. ym. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
3 Husu, P. ym. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
4 Vasankari T ja Kolu P. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.