Siirry sisältöön

Paraurheilu kamppailee asemansa, epäselvän johtamisen, heikkojen resurssien ja osaamisvajeen kanssa – Huoli Suomen paraurheilun tulevaisuudesta on yhteinen

Paraurheilun asema ja arvostus on parantunut, mutta paraurheilu kamppailee edelleen asemastaan ja arvostuksesta eri organisaatioiden sisällä. Paraurheilun johtaminen näyttäytyy Suomessa epäselvänä kokonaisuutena. Kansainvälisen tason vertailussa parahuippu-urheilun taloudelliset resurssit ja osaamisresurssit ovat riittämättömät, selviää valtion liikuntaneuvoston tilaamasta ensimmäisestä paraurheilun arvioinnista.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin mukaan paraurheilun yleinen asema ja arvostus on parantunut viimeisen 15 vuoden aikana. Suomalaisessa paraurheilussa on paljon kehittämishalukkuutta ja hyvää asennetta. Paraurheiluun kohdentuu kuitenkin edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja eri organisaatioiden sisällä paraurheilu kamppailee edelleen asemastaan sekä arvostuksesta. Huoli Suomen paraurheilun tulevaisuudesta on alan toimijoilla yhteinen.

Suomessa on arviolta vähintään reilut 450 kansainvälisen tason paraurheilijaa ja reilut 1 200 kansallisen tason paraurheilijaa eri lajeissa. Suomi on saavuttanut viimeisen 20 vuoden aikana Paralympialaisista useita mitaleita, mutta mitalien ja urheilijoiden määrä on ollut laskussa, ja uusia parahuippu-urheilijoita kaivataan.

Arvioinnin mukaan nykyiset toimet urheilijoiden rekrytoimiseksi paraurheiluun eivät riitä kattamaan parahuippu-urheilun tarpeita tulevaisuudessa. Suuri puute on myös valmentajista ja valmentajakoulutuksesta sekä paraurheilun osaamisesta. Lisäksi paraurheilun kansallinen kilpailutoiminta on Suomessa pienimuotoista.

Arviointi osoittaa, että Paraurheilun johtaminen näyttäytyy Suomessa epäselvänä kokonaisuutena. Eri toimijoiden roolit ja vastuunjako eivät ole selvillä, ja käytännön vastuunkanto on hukkunut kompleksisessa kentässä.

Esimerkiksi paraurheilun integroitumiselle osaksi lajiliittojen toimintaa (ns. lajiliittointegraatio) ei ole ollut ohjeita eikä yhteisiä tavoitteita. Lajiliittointegraatio on edennyt lajiliitoissa hyvin eri tahtiin. Onnistuneita integraatioprosesseja on toteutettu esimerkiksi Suomen Palloliitossa ja Suomen Ratsastajainliitossa. Onnistuneessa lajiliittointegraatiossa aktiiviset henkilöt ovat juurruttaneet integraation lajiliiton strategia- ja toimenpidetasolle asti.

Arvioinnin mukaan paraurheilu näkyy kuitenkin vain harvojen lajiliittojen strategioissa. Lajiliittojen tavoitteet paraurheilulle ovat usein kunnianhimottomia ja toteutuvat ilman suuria taloudellisia panostuksia. Lajiliittojen luottamustehtävissä on vähän paraurheilijoita. Paraurheilu nähdään edelleen helposti vain osana yhteiskuntavastuuta ja yhdenvertaisuuden edistämistä, ei itseisarvoisena huippu-urheilutoimintana, johon olisi syytä panostaa.

Valtion liikuntabudjetista kohdistuu paraurheiluun vuosittain arviolta noin 2,6-2,9 miljoonaa euroa. Lajiliittojen panostukset paraurheiluun ovat arviolta noin miljoona euroa, noin 0,7 % lajiliittojen kokonaiskustannuksista. Arviointiin osallistuneista lajiliitoista yli puolella paraurheilun budjetti on vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa. Lajiliittojen taloudellinen satsaus paraurheiluun kohdistuu pääsääntöisesti kilpailutoiminnan kattamiseen. Taloudelliset panostukset ruohonjuuritason toiminnan ja valmentajakoulutuksen kehittämiseen sekä uusien urheilijoiden rekrytoimiseen ovat pieniä.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnissa suositellaan riittävän kunnianhimoisten, konkreettisten ja arvioitavissa olevien tavoitteiden asettamista paraurheiluun. Johtamisessa tulee siirtyä tavoiteasiakirjatasosta ja jatkuvasta roolikeskustelusta toimijakohtaiseen vastuunottoon ja sitoutumiseen sekä toimenpidetasolle.

Arvioinnissa suositellaan myös lajiliittointegraation vahvistamista korvamerkityllä ja toiminnan tason ja laadun mukaan porrastetulla rahoituksella. Lisäksi suositellaan valitsemaan kriteereihin perustuen 3–5 prioriteettilajia, joihin rakennetaan tulevaisuuden menestysprojektit.

Tärkeinä tulevaisuuden toimenpiteinä nostetaan esille myös uusien paraurheilijoiden rekrytointitoimien laajentamista perinteisten liikuntaorganisaatioiden ulkopuolelle sekä asiantuntijuuden kehittämistä lisäämällä paraurheilun osaaminen osaksi kaikkia valmentajakoulutuksia ja tiivistämällä yhteistyötä yli lajirajojen ja vammattomien urheilun kanssa. Lisäksi paraurheilijat tulisi ottaa paremmin mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

Arvioinnin tausta ja toteutus

Paraurheilulla tarkoitetaan tässä arvioinnissa vammaisten henkilöiden harjoittamaa urheilua, jota tehdään kilpailullisin tavoittein. Parahuippu-urheilu tähtää kansainväliseen menestykseen, joko paralympialajeissa tai ei-paralympialajeissa.

Suomessa on arvioitu huippu-urheilua useita kertoja viime vuosien aikana, mutta paraurheilun osuus on jäänyt arvioinneissa vähäiseksi. Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa arvioinnissa tuotettiin ensimmäistä kertaa kokonaiskuva paraurheilun rakenteista ja organisoitumisesta Suomessa sekä arvioitiin järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Osana arviointia tuotettiin myös lajiliittointegraation nykytilan arviointi.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin tulokset pohjautuvat haastatteluihin ja kyselyihin, joiden avulla on kuultu laaja joukko keskeisten valtakunnallisten organisaatioiden ja lajiliittojen edustajia, paraurheilijoita ja -valmentajia sekä urheiluakatemioilta. Arvioinnin toteutuksesta on vastannut Liikuntakeskus Pajulahti.

Mistä teitä paraurheilijoita aina pulpahtelee? – Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arviointiraportti on luettavissa sähköisesti täältä.

Muokkaus 16.9.2024: Paraurheilijoiden määriin liittynyt virhe korjattu.


Tulosten julkaiseminen

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin tulokset julkistetaan torstaina 12.9.2024 kello 13.00−15.00 etänä Yle Areenassa ja paikan päällä Olympiastadionilla, Helsingissä. Tilaisuudessa myös keskustellaan huippuasiantuntijoiden kanssa paraurheilun tilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Suomessa. Tilaisuus on katsottavissa Yle Areenasta 12.10.2024 asti. Lisätietoa julkistamistilaisuudesta täältä.

Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Saku Rikala
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@gov.fi tai puhelin: 029 533 0042