Urheilun eettisten asioiden edistämisen järjestelmä toimii kohtuullisen hyvin – Toimijoiden roolit kaipaavat selkiyttämistä ja toimijat lisää työkaluja
Eettiset kysymykset ja haasteet, kuten erilaiset häirintätapaukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi esille liikunnassa ja urheilussa. Samalla tietoisuus liikunnan ja urheilun eettisistä asioista on selkeästi kasvanut. Eettisten kysymysten monimuotoistuminen kuitenkin haastaa alan toimijoita entistä enemmän.
Valtion liikuntaneuvoston tilaaman arvioinnin mukaan liikunnan ja urheilun eettisten asioiden edistämisen edellytykset ovat Suomessa hyvällä tasolla, ja suomalainen järjestelmä toimii kohtuullisen hyvin. Suomalaisen järjestelmän vahvuuksiksi tunnistettiin luotettavuus, läpinäkyvyys, sääntöjen noudattaminen, toimijoiden välinen yhteistyö, eettisten asioiden osaaminen ja monipuolinen koulutustoiminta.
Erot eettisten asioiden osaamisessa, resursseissa ja johtamisessa ovat kuitenkin suuria ja vaihtelevat eri lajien sekä organisaatioiden välillä. Kansainvälisesti on havaittavissa kehitystä kohti Suomen mallia, jossa yksi organisaatio – Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) – vastaa useista eettisistä toiminnoista.
Antidopingtoiminta arvioitiin Suomessa laadukkaaksi eikä merkittäviä kehittämistarpeita tunnistettu. Koulutus on kattavaa ja testausmäärät sekä luottamus järjestelmään on korkealla tasolla.
Kilpailumanipulaation ennakoidaan selvästi lisääntyvän ja valvontamahdollisuuksien heikentyvän tulevaisuudessa. Kilpailumanipulaation torjunnan keskeiset kehittämiskohteet liittyvät Suomessa valvontamahdollisuuksiin (esim. tiedonvaihto toimijoiden välillä) ja lainsäädäntöön (esim. urheilupetos-käsitteen puuttuminen).
Katsomoturvallisuuden edistämisen merkityksen arvioidaan myös korostuvan tulevaisuudessa. Katsomoturvallisuudessa keskeinen haaste liittyy viranomaisten toimintavaltuuksien turvaamiseen. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite porttikieltojärjestelmän edistämisestä ei ole edennyt lainsäädäntövalmisteluun.
Eettisten asioiden edistämisen kokonaisuus liikunnassa ja urheilussa näyttäytyy epäselvänä. Alan toimijakenttä on laaja ja kattaa toimijoita aina ministeriöistä muihin viranomaisiin sekä liikunta-alan järjestöihin ja erilaisiin yhteistyöelimiin. Erityisesti eettisten rikkomusten käsittelyssä ja tutkinnassa on tarve selkeyttää toimijoiden rooleja.
Liikunta-alan toimijoilla on epätietoisuutta siitä, kuka vastaa mistäkin, mihin tahoon ollaan yhteydessä missäkin asiassa, mitkä asiat lasketaan vakaviksi rikkomuksiksi ja milloin asia edellyttää yhteydenottoa viranomaisiin. Vakavien eettisten rikkomusten tutkintaan on selkeät ohjeet, mutta muiden rikkomusten tutkinta ja prosessit ovat lajiliittokohtaisia eikä niihin ole olemassa yhtä selkeitä ohjeistuksia.
SUEKin toiminta pääosin laadukasta ja tuloksekasta – Asema ja rooli vaativat selkeyttämistä
Suomen urheilun eettisellä keskuksella (SUEK) on keskeinen asema urheilun eettisyyden edistäjänä Suomessa. SUEKin tehtäväkenttä on laaja ja kattaa niin antidopingtoiminnan, katsomoturvallisuuden, kilpailumanipulaation kuin yleiset eettiset asiat ja vakavien eettisten rikkomusten tutkinnan. Tehtävät ovat keskenään erimitallisia ja eri tavoin resursoituja. SUEKin rooli kaikilla osa-alueilla on kuitenkin perusteltu ja pääosin selkeä.
SUEK on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa luotettavana ja yhteistyökykyisenä toimijana. SUEKin toiminta on pääosin laadukasta ja tuloksellista. SUEKilla on vahvaa osaamista erityisesti antidopingtoiminnassa, jossa taustalla ovat pitkä toimintahistoria ja pitkälle hioutuneet toimintatavat.
Myös SUEKin resurssit kohdistuvat pääosin antidopingtoimintaan. Jatkossa keskeinen kysymys on, miten SUEKin resurssit ja osaaminen riittävät muiden tärkeiden ja merkitykseltään vahvistuvien eettisten kysymysten käsittelyyn. Keskeinen osaamis- ja resurssitarve kohdistuu syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käytöksen kysymyksiin sekä niihin liittyvien vakavien eettisten rikkomusten tutkintaan.
SUEKin asemaa yleishyödyllisenä yhteisönä ei ole arvioinnin perusteella tarvetta muuttaa. Arvioinnissa tunnistettiin kuitenkin tarve määritellä selkeämmin SUEKin asema eri sidosryhmille vähintään viestinnällisesti, mutta mahdollisesti myös lainsäädännöllisesti esimerkiksi liikuntalaissa.
Suosituksia eettisten asioiden edistämiseen liikunnassa ja urheilussa
Arviointi suosittaa mm. seuraavia toimenpiteitä liikunnan ja urheilun eettisten asioiden edistämiseksi Suomessa:
- Laaditaan kansallinen toimintamalli eettisten asioiden edistämiseksi ja toimijoiden roolien selkeyttämiseksi.
- Selkiytetään SUEKin rooli eettisten asioiden edistämisessä, erityisesti eettisten rikkomusten tutkinnassa osana laajempaa kansallista toimintamallia.
- Varmistetaan toimijoiden sitoutuminen ja osaaminen eettisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä eettisten rikkomusten ennaltaehkäisemiseksi.
- Turvataan viranomaisten mahdollisuudet puuttua kilpailumanipulaation ja katsomoturvallisuuden ongelmiin lisäämällä urheilupetoksen käsite lainsäädäntöön ja ottamalla käyttöön porttikieltojärjestelmä ottelutapahtumiin.
- Varmistetaan SUEKin osaaminen ja resurssit eri tehtäväkokonaisuuksien edistämiseen, erityisesti vakavien eettisten rikkomusten tutkintaan.
- Selkeytetään SUEKin oikeudellista asemaa.
Arvioinnin toteutus
Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnassa. Liikuntaneuvosto on tilannut arvioinnin liikunnan ja urheilun eettisten asioiden edistämisen kokonaisuudesta Suomessa ja Suomen urheilun eettisestä keskuksesta (SUEK). Arviointi on osa liikuntaneuvoston toimikauden 2023–2027 arviointeja. Arvioinnin toteutuksesta vastasi 4Front Oy.
Arvioinnin julkaiseminen
Eettisesti kestävää liikuntaa ja urheilua – Arviointi liikunnan ja urheilun eettisten asioiden edistämisestä Suomessa sekä Suomen urheilun eettisen keskuksesta (SUEK) tulokset julkistetaan 25.9.2025 kello 10.00–12.00 etätilaisuudessa.
Arviointiraportti on luettavissa sähköisesti täältä.
Lisätietoa
Erityisasiantuntija Saku Rikala
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@gov.fi tai puhelin: 029 533 0042