Siirry sisältöön

Kansallinen liikuntafoorumi 2025 keräsi liikunta-alan toimijat yhteen Rovaniemelle

Ensi kertaa Lapissa järjestetty Kansallinen liikuntafoorumi keräsi yhteen yli 270 liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisestä kiinnostunutta Santasport Lapin urheiluopistolle, Rovaniemelle. Foorumissa keskusteltiin hallituskauden liikuntapolitiikasta, liikuntapaikkarakentamisesta, liikkumisen ja terveyden edistämisestä, urheilusta sekä liikunnan keskustelukulttuurista. Foorumissa julkaistiin myös uusinta tutkimustietoa aikuisväestön liikunnasta.

Kymmenennen Kansallisen liikuntafoorumin 2025 avasi kirjailija, taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen, joka nosti puheessaan esille huolen nuorten lukutaidon heikentymisestä ja liikkumisen vähäisyydestä. Itkonen kuvaili nyky-yhteiskuntaa Olympialiikkeen mottoa (citius, altius, fortius –nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin) mukaillen tunnuslauseella ”citius, facilius, efficacius – nopeammin, helpommin, tehokkaammin”.

Ministeri Mika Poutala alusti Liikuntafoorumissa hallituskauden liikuntapolitiikasta. Kuva: Harri Nykänen / Santasport

Liikuntafoorumin 2025 avaussessiossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala loi katseen hallituskauden liikkumis- ja liikuntapolitiikkaan. Ministeri nosti esiin, että liikunta on valtionhallinnossa kokoaan suurempi. Liikuntabudjetti on vain promilleja valtion määrärahoista, mutta sitä kohdistetaan toimenpiteisiin, joita toteuttavat niin kunnat kuin liikuntajärjestötkin.

Ministeri Poutala lopetti katsauksensa lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tulevaisuususkon vahvistamiseen. Vuodesta 2013 jaettua seuratoiminnan kehittämistukea uudistetaan vuoden 2026 hakuun. Uudistuksessa on tavoitteena lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista kesätoimintaa ja kesällä harrastamista kaikkialla Suomessa.

Liikuntafoorumin avauspäivän muissa sessiossa keskityttiin liikuntapaikkarakentamiseen, urheiluun sekä liikkumisen ja terveyden edistämiseen.

Liikuntapaikkarakentamisen uusi suunta -sessiossa pohdittiin suomalaisen liikuntapaikkaverkoston nykytilaa ja tulevaisuutta. Haasteita verkoston kehittämiselle tuovat saman aikaisesti tapahtuva merkittävä peruskorjaustarve ja liikuntakulttuurin muutos, jossa esimerkiksi harrastettujen liikuntalajien kirjo kasvaa, mikä lisää olosuhdetarpeita. Liikuntapaikkarakentamisessa tulisi nostaa kunnianhimoa varautumisessa ilmastonmuutokseen.

Urheilu-sessiossa esiteltiin muun muassa lajiliittojen yhteistä lasten urheilun kehittämistyötä. Muutos lasten urheilussa ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii useiden vuosien työn konkretisoituakseen. Tavoitteena on muun muassa järkeistää perheiden ajankäyttöä lasten harrastuksissa, esimerkiksi kuljettamisen, harjoitusten keston ja intensiteetin osalta.

Suomi liikkeelle- ja Terveydeksi -ohjelmien yhteisessä sessiossa jaettiin Lapin alueen hyviä toimintamalleja liikkumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Lisäksi alueellisten päättäjien kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että ennaltaehkäisevään työhön on perusteltua osoittaa riittävät resurssit, ja vaikuttavaa työtä on tarpeen tehdä yhdessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Liikuntafoorumin avauspäivä päättyi ”Speakers’ Corneriin”, jossa osallistujilla oli mahdollisuus nostaa vapaasti yhteiseen keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeä liikkumisen, liikunnan tai urheilun kysymys. Speakers’ Cornerissa keskusteltiin muun muassa tasa-arvosta ja naisten asemasta urheilussa, valmentajien hyvinvoinnista, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, EU-rahoituksen hyödyntämisestä ja häirinnästä harrastustoiminnassa.

Liikunta on edelleen suosittu harrastus aikuisväestöllä

Foorumin toisen päivän avaussessiossa perehdyttiin liikunnan ja urheilun keskustelukulttuuriin. Session paneelikeskustelussa talous- ja sosiaalihistorian dosentti, erityisasiantuntija Mikko Salasuo nosti esiin näkemyksen, kuinka urheilukeskustelussa tarkastellaan alaa monesti sisältä ulospäin, kun monilla muilla aloilla tarkastellaan alaa ulkoa sisäänpäin yhteiskunnan normeista käsin. Liikunnan ja urheilun keskustelukulttuuri -paneelikeskustelu on katsottavissa Yle Areenassa.

Liikunnan ja urheilun keskustelukulttuurista keskustelevat foorumissa Suomen menestynein alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne (vasemmalla), toimittaja Pekka Viinikka (keskellä) sekä talous- ja sosiaalihistorian dosentti, erityisasiantuntija Mikko Salasuo (oikealla). Paneelissa olivat mukana myös hiihdon A-maajoukkueen valmentaja Reijo Jylhä sekä apulaisprofessori Hannele Harjunen. Paneelin juonsi toimittaja Antti Sahlström, Yle Urheilu. Kuva: Harri Nykänen / Santasport.

Liikuntafoorumin 2025 päätössessiossa julkaistiin tuloksia Huippu-urheilun instituutti KIHUn toteuttamasta tutkimuksesta Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025.

Tutkimuksen mukaan liikunta ja urheilu ovat edelleen suosittuja harrastuksia aikuisväestöllä: yhdeksän kymmenestä 18–80-vuotiaasta suomalaisesta harrastaa viikoittain liikuntaa tai urheilua. Sosioekonominen asema on kuitenkin yhteydessä liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Harrastavissa korostuvat korkeasti koulutetut, hyvässä taloudellisessa asemassa ja korkeammassa ammattiasemassa olevat. Myös liikuntamenot kasvavat selvästi tulojen ja koulutustason noustessa. Liikuntamenojen keskiarvo on laskenut hieman vuodesta 2018 (439 euroa/2018 vs. 407 euroa/2024).

Liikunnan vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden määrässä (noin viidennes aikuisväestöstä) ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Muu osallistuminen seuratoimintaan (esim. osallistuminen vanhempainiltoihin, virkistystoimintaan tai kannustaminen paikan päällä) on kuitenkin laskenut: Vuonna 2018 vajaat 30 % aikuisväestöstä osallistui muuhun seuratoimintaan, kun vuonna 2024 22 %.

Tutkimus julkistetaan KIHUn internetsivuilla (www.kihu.fi) marraskuussa.

Liikuntafoorumissa pohdittiin pienryhmissä liikunnan ja urheilun keskustelukulttuurin tilannetta ja kehittämistä. Kuva: Harri Nykänen / Santasport.

Kansallinen liikuntafoorumi on liikuntakulttuuria laaja-alaisesti yhteiskunnassa käsittelevä ja eri toimijatahot yhteen kokoava keskustelu- ja vuorovaikutusareena. Foorumin tavoitteena on vahvistaa liikunta- ja urheiluasioiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja painoarvoa. Foorumissa käsitellään ajankohtaisia, vaikutukseltaan merkittäviä ja liikuntakulttuurin arvopohjaan liittyviä kysymyksiä.

Kaksipäiväinen Kansallinen liikuntafoorumi (28.–29.10.2025) keräsi Santasport Lapin urheiluopistolle, Rovaniemelle yhteensä noin 270 osallistujaa niin valtionhallinnosta, kunnista, järjestöistä ja seuroista, yrityksistä kuin oppi- ja tutkimuslaitoksista.

Liikuntafoorumin järjestävät yhteistyössä valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Kuntaliitto, Yle ja Urheiluopistot ry.

Liikuntafoorumin 2025 paikallisina järjestäjäkumppaneina toimivat Lapin Liikunta, Santasport Lapin urheiluopisto, Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Visit Rovaniemi.

Lisätietoa:
erityisasiantuntija Saku Rikala
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
saku.rikala@gov.fi tai puh. 029 533 0042