Mistä ja miten puhumme, kun puhumme liikkumisesta, liikunnasta tai urheilusta? Miten liikkuminen, liikunta ja urheilu kiinnittyvät yhteiskunnan muihin osa-alueisiin? Mitä haasteita suomalainen liikuntapolitiikka kohtaa nyt ja tulevaisuudessa?

Valtion liikuntaneuvoston blogikirjoitusten sarjassa liikuntaneuvoston ja sen jaostojen jäsenet pohtivat liikkumista, liikuntaa, urheilua yhteiskunnan osana. Blogisarjan seuraavasta kirjoituksesta vastaa liikuntaneuvoston jäsen Henrika Backlund.

Henrika Backlund: Liikunnan ja urheilun kenttä muuttuu nopeasti – pysytkö mukana?

Väestön demografiset muutokset, alueelliset erot ja ylipäänsä eriarvoisuuden kasvu, väestön liikkumattomuus ja toimintakyvyn haasteet, rahoituksen tiukentuminen, harrastuskulttuurin muuttuminen ja uudenlaiset, kasvavat palvelutarpeet ovat keskeisiä suomalaisen liikunnan ja urheilun tulevaisuuden haasteita.

Suomalaisen liikkumisen ja liikunnan vahvuudet säilynevät samoina tulevaisuudessakin, kuten laaja kansalaistoiminta, laadukkaat kuntien liikuntapalvelut sekä laaja olosuhdeverkosto (niin liikuntapaikat, luontoliikunnan kuin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet).

Edellä on tiivistetty valtion liikuntaneuvoston toteuttaman laajan liikunnan ja urheilun ennakointi- ja tulevaisuustyön johtopäätöksiä, joihin kannattaa tutustua liikuntaneuvoston verkkosivuilla. Katsaukseen on koottu tietoa keskeisten yhteiskunnallisten muutostekijöiden sekä liikkumisen, liikunnan ja urheilun teemojen viimeaikaista ja tulevasta kehityksestä sekä niiden vaikutuksista toimialaamme. Katsaus toimii oivallisena pohjana esimerkiksi eri toimijoiden suunnittelutyössä ja päätöksenteossa sekä tulevilla alamme asiantuntijoille eli opiskelijoille opintojen tukena. Katsaus toimii myös valtion liikuntaneuvoston toimikauden 2023−2027 ennakointi- ja tulevaisuustyön keskeisenä tietoperustana.

Nostan vielä muutaman kiinnostavan johtopäätöksen tietoperustasta:

• Liikuntapalvelujen painopiste siirtyy lapsista ja nuorista ikääntyneisiin, ja alueelliset erot kasvavat. Palveluverkkoja on arvioitava uudelleen.
• Liikkumattomuus vaatii edelleen laaja-alaista yhteiskunnallista reagointia, mutta yhä vaikuttavampia sekä kohdennetumpia toimia arkiaktiivisuuden lisäämiseksi.
• Liikuntapaikkaverkosto ja luontoliikunnan olosuhteet ovat Suomeen erityisiä vahvuuksia, mutta nykyisen kaltaisen verkoston ylläpitäminen ja kehittäminen vaikeutuu tulevaisuudessa. Olosuhteiden kehittäminen on kuitenkin jatkossakin kustannustehokas ja laaja-alaisesti väestön liikkumista ja liikuntaa sekä huippu-urheilua palveleva investointi.
• Yritysten ja suurten urheiluseurojen rooli liikuntaolosuhteiden tarjoajana kasvaa, mutta kunnat vastaavat edelleen pääosin liikuntapaikkaverkostosta. Kuntien on tehtävä kuitenkin entistä strategisempaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa esim. olosuhteiden kehittämisessä.
• Urheiluseurojen on kehitettävä uusia harrastamisen muotoja, jotka vastaavat vapaa-ajan liikunnan muuttuneeseen kysyntään perinteisen kilpaurheilun rinnalla. Tarvitaan lisää kustannustasoltaan kohtuullista, monipuolista, vähemmän tavoitteellista, osallistavaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa.
• Liikunnan ja urheilun rahoituksessa korostuu julkisen talouden kiristymisen myötä yhä enemmän kotitalouksien ja yritysten panostukset, vaikka julkinen sektori säilyy merkittävänä rahoittajana.
• Liikunta-alan koulutusrakenteita ja työelämäyhteyksiä on kehitettävä kestävien urapolkujen tukemiseksi. Ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa myös liikunta-ala ja sen osaamistarpeet muuttuvat, ja alalla on tarve uusille työnkuville, joilla vastataan nykyajan yhä laaja-alaisempiin haasteisiin.
• Huippu-urheiluun vaikuttaa jatkossakin kolme megatrendiä: globalisaatio, kaupallistuminen sekä valtioiden kasvava kiinnostus ja investoinnit huippu-urheiluun. Kansainvälinen kilpailu kovenee – Suomen urheilumenestys, ainakaan olympialajeissa, ei todennäköisesti parane.

Omaan toimialaan katsomatta kannustan erityisesti valtionhallinnon, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja yritysten hyödyntämään tilasto- ja ennustekatsausta. Tai sitten siihen kannattaa tutustua ainoastaan siksi, että se tuo esiin äärimmäisen mielenkiintoista tulevaisuuteen ja liikkumiseen liittyvää tietoa, hyvin yksinkertaisella ja helposti havainnollistavalla tavalla. Katsauksissa (13 kpl) esitellään ensin mittaritietoa ja havaintoja kustakin teemasta ja sen kehityksestä. Lopuksi esitellään johtopäätöksiä kunkin teeman kehityksen vaikutuksista liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun.

Och det bästa – hela översikten kommer också att översättas till svenska i början av nästa år!

Henrika Backlund
valtion liikuntaneuvoston jäsen
valtion liikuntaneuvoston ennakointi-, tulevaisuus- ja yhdenvertaisuusjaoston pj.