Siirry sisältöön

Garden Helsinki -hankkeen käsittely valtion liikuntaneuvostossa

Valtion liikuntaneuvoston rooli Garden Helsinki -hankkeen valtionavustamisessa on noussut esiin julkisessa keskustelussa ja mediassa. Valmistelun vaiheita käytiin läpi liikuntaneuvoston kokouksessa 3. elokuuta.

Garden Helsinkiä on käsitelty liikuntaneuvostossa osana omaa liikuntapaikkarakentamisen lausuntotehtäväänsä, jossa neuvosto antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnot hankkeiden valtakunnallisesta merkittävyydestä[1] sekä liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaesityksestä[2]. Rahoitussuunnitelmaan sisällytettyjä hankkeita valtio varautui avustamaan liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista seuraavan neljän vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö luopui rahoitussuunnitelma-käytännöstä vuonna 2025.

Garden Helsinki -hanketta ei ole esitelty valtion liikuntaneuvostolle erikseen hankkeen toimijoiden toimesta, kuten ei myöskään pääsääntöisesti muitakaan liikuntapaikkarakentamisen hankkeita. Valtion liikuntaneuvosto on antanut lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen pohjalta. Vuoden 2025 kehysriihipäätöksen yhteydessä valtion liikuntaneuvosto ei ole ollut tietoinen hankkeen etenemisestä eikä ole käsitellyt asiaa.

Garden Helsinki -hanketta on käsitelty valtion liikuntaneuvostossa vuosina 2010–2026 seuraavasti:

1. Valtion liikuntaneuvoston kokous 18.11.2021

Valtion liikuntaneuvosto antoi kokouksessa näkemyksensä valtakunnallisista rakentamishankkeista sekä lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisesta rahoitussuunnitelmasta.

Vuoden 2021 haussa kuusi tahoa esitti hankettaan valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi rahoitussuunnitelmaan vuosille 2022–2025:

  • Garden Helsinki
  • Hippos 2020
  • Kuortaneen uintikeskus
  • Myllypuron jääurheilukeskus
  • Ruutikankaan ampumaurheilukeskus
  • Turun Ratapiha

Lisäksi valtakunnallisena kohteena avustettiin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanketta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti rahoitussuunnitelmaan vuosille 2022–2025 otettaviksi valtakunnallisiksi rakentamishankkeiksi Olympiastadionia ja Myllypuron jääurheilukeskusta.

Yksimielisessä päätöksessään valtion liikuntaneuvosto hyväksyi opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät kaksi hanketta valtakunnallisiksi huippu-urheilun hankkeiksi. Lisäksi äänestyksen jälkeen valtion liikuntaneuvosto nosti valtakunnalliseksi huippu-urheilun hankkeeksi Kuortaneen Uimakeskuksen.

Lausunnossaan rahoitussuunnitelmasta valtion liikuntaneuvosto hyväksyi yksimielisesti esitetyt hankkeet esitetyssä muodossa rahoitussuunnitelmaan.

2. Valtion liikuntaneuvoston kokous 17.11.2022

Valtion liikuntaneuvosto antoi kokouksessa näkemyksensä valtakunnallisista rakentamishankkeista sekä lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta liikuntapaikkarakentamisen valtakunnal-lisesta rahoitussuunnitelmasta.

Vuoden 2022 haussa seitsemän tahoa esitti hankettaan valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi rahoitussuunnitelmaan vuosille 2023–2026:

  • Garden Helsinki
  • Hippos Jyväskylä
  • Jääurheiluareena
  • Myllypuron jääurheilukeskus
  • Ruutikankaan ampumaurheilukeskus
  • Turun Ratapiha
  • Uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus, Kuortane

Valtion liikuntaneuvosto totesi kokouspöytäkirjassa, että mikäli se on kertaalleen puoltanut tietyn hankkeen valtakunnallisuutta, ja hankkeen sisältö ei ole oleellisesti muuttunut, puoltava lausunto on voimassa ilman uutta käsittelyä. Liikuntaneuvoston aiemmin tekemien päätösten mukaisesti Ruutikankaan ampumaurheilukeskus, Myllypuron jääurheilukeskus sekä Kuortaneen uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus oli tunnistettu valtakunnallisiksi hankkeiksi.

Päätöksessään valtion liikuntaneuvosto tunnisti uutena hankkeena Hippos Jyväskylän valtakunnalliseksi hankkeeksi. Garden Helsingin osalta liikuntaneuvosto päätti, että liikuntaneuvosto palaa valtakunnallisen statuksen tunnistamiseen ko. hankkeen osalta myöhemmin, kun Helsingin hallitilanne selkeytyy (lausuntohetkellä Helsinki-halli oli poissa käytöstä). Liikuntaneuvosto myös totesi, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan nykyaikainen urheilu- ja tapahtuma-areena. Kokouksen päätös oli yksimielinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti rahoitussuunnitelmaan 2023–2026 otettaviksi valtakunnallisiksi rakentamishankkeiksi Myllypuron jääurheilukeskusta, Olympiastadionia, Kuortaneen uinnin valtakunnallista harjoituskeskusta ja Ruutikankaan ampumaurheilukeskusta.

Lausunnossaan rahoitussuunnitelmasta valtion liikuntaneuvosto puolsi yksimielisesti esitystä.

3. Valtion liikuntaneuvoston kokous 14.12.2023

Valtion liikuntaneuvosto antoi kokouksessa lausuntonsa liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisesta rahoitussuunnitelmasta. Vuoden 2023 avustushaussa kahdeksalle hankkeelle haettiin valtakunnallisen hankkeen statusta rahoitussuunnitelmaan vuosille 2024–2027:

  • Garden Helsinki
  • Hakametsän Sport Campus
  • Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus
  • Kuortaneen uinnin valtakunnallinen valmennuskeskus
  • Olympiastadionin perusparannus- ja uudisrakennushanke
  • Myllypuron jääurheilukeskus
  • Puijon hyppyrimäkien peruskorjaus
  • Turun Ratapiha

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitti rahoitussuunnitelmaan vuosille 2024–2027 otettaviksi valtakunnallisiksi rakentamishankkeiksi Olympiastadionia, Kuortaneen uinnin valtakunnallista uintikeskusta, Myllypuron jääurheilukeskusta, Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistusta ja Puijon hyppyrimäkien peruskorjausta. Yksimielisessä päätöksessään valtion liikuntaneuvosto puolsi esitystä.

Lisäksi valtion liikuntaneuvosto puolsi valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettujen uusien hankkeiden eli Garden Helsingin, Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen, Puijon hyppyrimäen peruskorjauksen, Hakametsän Sport Campuksen ja Turun ratapihan valtakunnallista statusta.

4. Valtion liikuntaneuvoston kokous 26.11.2024

Valtion liikuntaneuvosto antoi kokouksessa lausuntonsa liikuntapaikkarakentamisen valtakunnalli-sesta rahoitussuunnitelmasta. Vuoden 2024 avustushaussa seitsemälle hankkeelle haettiin valtakunnallisen rakentamishankkeen statusta rahoitussuunnitelmaan vuosille 2024–2027:

  • Garden Helsinki
  • Hakametsän Sport Campus
  • Olympiastadionin perusparannus- ja uudisrakennushanke
  • Myllypuron jääurheilukeskus
  • Puijon K90 hyppyrimäen peruskorjaus/uusinta sekä lumetuksen turvaaminen
  • Rukan urheiluvalmennuskeskus
  • Turun Ratapiha

Myllypuron jääurheilukeskus perui myöhemmin rahoitussuunnitelmaesityksensä, joten lopulta kuusi hanketta haki valtakunnallisen hankkeen statusta. Garden Helsingille liikuntaneuvosto on puoltanut statusta 14.12.2023. Valtion liikuntaneuvosto on todennut (17.11.2022), että mikäli se on kertaalleen puoltanut tietyn hankkeen valtakunnallisuutta, ja hankkeen sisältö ei ole oleellisesti muuttunut, puoltava lausunto on voimassa ilman uutta käsittelyä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti rahoitussuunnitelmaan vuosille 2025–2028 kolmea vaikutuksiltaan valtakunnallisesti merkittävää rakentamishanketta: Olympiastadionia,

Hakametsä Sport Campusta ja Rukan urheiluvalmennuskeskusta. Yksimielisessä päätöksessään valtion liikuntaneuvosto puolsi esitystä.

5. Valtion liikuntaneuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta 2027–2030 12.5.2026

Valtion liikuntaneuvosto antoi lakisääteisiin tehtäviin kuuluvan lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta[3] vuosille 2027–2030 liikunnan osalta.

Lausunnossaan valtion liikuntaneuvosto piti hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen kokonaisuuteen ei esitetä merkittäviä uusia säästöjä. Liikuntatoimen määrärahoiksi esitettiin valtiontalouden kehyksissä vuodelle 2027 noin 170 miljoonaa euroa, mikä merkitsi noin 12 miljoonan euron lisäystä verrattuna vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon.

Liikuntaneuvosto totesi lausunnossaan määrärahojen 12 miljoonan euron lisäyksen taustalla olevat seikat, joista 8,75 miljoonaa euroa johtuu Garden Helsinki -hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen vuotuisesta vaikutuksesta. Koko kehyskauden aikana vaikutus nousee yhteensä 35 miljoonaan euroon.

Lisätietoa:
Pääsihteeri Toni Piispanen
sähköposti: toni.piispanen@gov.fi tai puhelinnumero: 029 533 0284


[1] Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on antaa lausunto kaikkien valtakunnallisesti merkittäväksi hankkeiksi esitettyjen hankkeiden valtakunnallisesta merkittävyydestä antaessaan lausunnon liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakentamishankkeet ovat merkittäviä kansallista liikuntakulttuuria tukevia rakentamishankkeita: huippu-urheilun kansainvälisiä kilpailu- ja tapahtumaolosuhteita ja/tai valtakunnallisesti merkittäviä, laajaa urheilijakuntaa palvelevia harjoituskeskuksia. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja 2023)

[2] Opetus- ja kulttuuriministeriö laati vuosittain päivitettävän, ohjeellisen, liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman, jossa esitettiin hankkeet, joita valtio varautui avustamaan seuraavan neljän vuoden aikana. Edellytys rahoitukselle oli, että liikuntapaikkarakentamisen rahoitus säilyi vähintään valtion budjettikehyksessä arvioidulla tasolla. Rahoitussuunnitelma ei ollut avustuspäätös, vaan avustusta tuli hakea avustushaussa. Hakijan tuli tehdä esitys rahoitussuunnitelmaan vuosittain, kunnes hankkeelle haettiin valtionavustusta. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja 2023). Vuoden 2025 alusta voimaan tulleessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) muutoksessa luovuttiin rahoitussuunnitelma-käytännöstä eikä uutta rahoitussuunnitelmaa ole enää laadittu.

[3] Julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa sekä edistää sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto laatii suunnitelman vaalikaudeksi ja tarkistaa sitä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä seuraavalle neljän vuoden jaksolle.