Kasvatusalan ammattilaisilla hyvät mahdollisuudet edistää väestön liikkumista – koulutus ei vielä anna siihen riittäviä valmiuksia
Liikkumisen ja liikunnan merkitys tunnistetaan osana kasvatusalan koulutusten oppimissisältöjä, mutta sen asema eri koulutuksissa vaihtelee. Kasvatusalan ammattilaiset pitävät alan roolia merkittävänä liikkumiseen ohjaamisessa ja toivovat liikkumisen näkyvän tutkintojen sisällöissä nykyistä enemmän. Alan koulutuksissa tuleekin määritellä kaikille opiskelijoille liikkumisen edistämiseen liittyvä osaamistavoite.
Valtaosa väestöstä ei täytä liikkumissuosituksia ja liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Väestön liikkumisen edistämiseksi tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat. Erityisesti mukaan tarvitaan koulutuspolitiikka, jotta kasvatus- ja opetusammattilaiset osaisivat omassa työssään edistää liikkumista ja liikuntaa.
Valtion liikuntaneuvoston tilaaman selvityksen mukaan liikkuminen on tunnistettavissa useimmissa tarkastelluissa kasvatusalan koulutuksissa, mutta liikkuminen muodostaa vain harvoin kaikille opiskelijoille yhteisen, koulutuksen eri osiin ulottuvan osaamisalueen. Liikkuminen keskittyy usein yksittäiseen opintojaksoon tai valinnaiseen kokonaisuuteen tai jää opetuksen käytännön toteutustavaksi.
Selvityksen kyselyyn vastanneet kasvatusalan ammattilaiset pitävät ammattialan roolia merkittävänä liikkumiseen ohjaamisessa. Vastaajat myös toivovat liikkumisen näkyvän tutkinnon tavoitteissa ja tai sisällöissä nykyistä enemmän. Kasvatusalan koulutuksissa on jo runsaasti sisältöjä ja tavoitteita, joihin liikkuminen voidaan luontevasti kiinnittää nykyistä vahvemmin.
Selvityksessä tarkasteltiin, miten väestön liikkumisen ja liikunnan edistämisen kannalta keskeisten kasvatusalan tutkintojen oppimissisällöissä on huomioitu liikkumisen ja liikunnan edistäminen. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa ja ammattitutkintoa, yhteisöpedagogin, kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa sekä ammatillista opettajankoulutusta ja aikuiskoulutuksen pedagogisia opintoja. Selvityksen toteutuksesta vastasi MDI.
Liikkuminen vahviten esillä varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnossa ja luokanopettajakoulutuksessa
Selvitys osoittaa, että liikkumisen asema vaihtelee huomattavasti tarkasteltujen tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien välillä. Erot liittyvät erityisesti siihen, onko liikkuminen kirjattu suoraan osaamistavoitteisiin ja opetussisältöihin, kuuluuko siihen liittyvä osaaminen kaikille opiskelijoille sekä missä määrin osaamisen muodostuminen riippuu opiskelijan valinnoista tai koulutuksen käytännön toteutuksesta.
Ammatillisessa koulutuksessa suorat liikuntaan liittyvät kirjaukset keskittyvät tarkastelluissa koulutuksissa muutamiin ammatillisiin tutkinnon osiin. Välillisiä yhteyksiä esiintyy laajemmin erityisesti hyvinvoinnin, toimintakyvyn, osallisuuden, leikin, ryhmätoiminnan ja toiminnallisten työmenetelmien yhteydessä.
Vuoden 2026 uudistus ammatillisten perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista (YTO-opinnot) on vahvistanut kuitenkin liikunnan asemaan osana opintoja. Uudistuksessa liikunta ja terveystieto nostettiin yhteisten tutkinnon osien osa-alueen nimeen, ja liikkuminen on aiempaa selkeämmin ilmaistu osaamistavoite.
Ammattikorkeakouluissa liikkuminen ei ole yhteisöpedagogikoulutuksessa koko tutkinnon läpäisevä osaamisalue, mutta se näkyy koulutuksessa suorina sisältöinä ja opintojaksoina sekä osana pedagogisia menetelmiä. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa liikkuminen ei sisältynyt kolmen tarkastellun opettajakorkeakoulun pakollisiin osaamistavoitteisiin tai opetussisältöihin.
Yliopistoissa varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnossa liikunnan asema on verrattain vahva: kaikissa kolmessa tarkastellussa yliopistossa liikuntakasvatus kuuluu kaikille opiskelijoille yhteisiin opintoihin/opintojaksoihin. Myös kaikissa kolmessa tarkastellussa luokanopettajakoulutuksessa liikuntakasvatus kuuluu pakollisiin monialaisiin opintoihin. Sen sijaan aineenopettajien pedagogisissa opinnoissa ja erityisopettajan opinnoissa liikkuminen jää tarkastelluissa opinnoissa välilliseksi teemaksi ja vähäiselle huomiolle.
Rakenteita ja toimintakulttuuria on vahvistettava rinnakkain
Selvitys suosittaa, että kasvatusalan koulutuksissa tulee määritellä kaikille opiskelijoille osaamistavoite, joka koskee liikkumisen edistämistä tulevassa ammatissa. Osaaminen ei saa jäädä valinnaisten opintojen, opiskelijan oman kiinnostuksen tai yksittäisen opettajan aktiivisuuden varaan.
Liikkumisen edistämisosaamista tulee vahvistaa erityisesti niissä koulutuksissa, joissa se on nyt välillistä tai valinnaista. Erityinen kehittämistarve koskee aineenopettajien pedagogisia opintoja, ammatillista opettajankoulutusta, erityisopettajan opintoja sekä osaa yhteisöpedagogikoulutuksista.
Selvitys suosittaa myös liikkumisen hyödyntämistä nykyistä järjestelmällisemmin pedagogisena ja ohjauksellisena menetelmänä. Koulutuksissa tulee tarjota opiskelijoille käytännön kokemuksia siitä, miten liikkumista voidaan hyödyntää oppimisessa, opetuksessa, ryhmien ohjaamisessa, osallisuuden vahvistamisessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.
Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen tulee myös huolehtia, että opetushenkilöstöllä on valmiudet käsitellä liikkumista oman opetusalansa näkökulmasta. Lisäksi liikkumisen edistäminen tulee sisällyttää nykyistä selkeämmin koulutusta järjestävien organisaatioiden strategioihin, arvoihin sekä toimintaa ohjaaviin suunnitelmiin.
Lue Liikkuminen ja liikunta osana kasvatusalan koulutuksen oppimissisältöjä -selvitys täältä.
Tulosten julkaiseminen:
Liikkuminen ja liikunta osana kasvatusalan koulutuksen oppimissisältöjä -selvityksen tulokset julkaistaan Teams-webinaarissa keskiviikkona 4.11.2026 klo 10.00–11.30. Lisätietoa tilaisuudesta valtion liikuntaneuvoston verkkosivuilla.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
erityisasiantuntija Vilja Prinkey
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi tai puhelin: 029 533 0087