Liikunta-alan koulutus, työvoima, osaaminen ja tutkimus

Tässä osiossa tarkastellaan liikunta-alan koulutuksen, työvoiman, osaamisen ja tutkimuksen mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Teema on keskeinen, koska alan kyky vastata muuttuviin tarpeisiin riippuu siitä, millaista osaamista koulutetaan, miten työvoimaa saadaan alalle ja kuinka hyvin tutkimustieto siirtyy käytäntöön. Myös toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka kasvattaa osaamisvaatimuksia, haastaa koulutuksen reagointikykyä ja korostaa monialaista yhteistyötä.

Kehityssuunta 1 (skenaarion 1. ”Polarisoitunut Suomi” valossa)

• Työnkuvien osaamisvaatimukset kasvavat liikunta-alalla.
• Tehtävissä korostuu yhä enemmän monialainen asiantuntijaosaaminen. Siksi korkeakoulutuksen merkitys vahvistuu, ja ammatillisen koulutuksen rooli painottuu aiempaa selvemmin käytännön ohjaus- ja toteutustehtäviin.

Kehityssuunta 2 (skenaarion 2. ”Niukkuuden negatiivinen kierre” valossa)

• Liikunta-ala menettää vetovoimaansa koulutusalana.
• Työsuhteiden osa-aikaisuus lisääntyy, palkkataso jää matalaksi ja osa valmistuneista siirtyy muille aloille.

Kehityssuunta 3 (skenaarion 3. ”Liikkumisen myönteinen kehä” valossa)

• Liikunta-alan osaamistarpeet kasvavat ja monipuolistuvat.
• Alalle syntyy uusia erikoistuneita työnkuvia.
• Työllisyys säilyy hyvänä ja ala houkuttelee motivoitunutta työvoimaa, mikä vahvistaa osaamisen laatua ja kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin.

Kehityssuunta 4 (skenaario 4. ”Tasapainottelun polku” valossa)

• Osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koulutus, mikä synnyttää osaajapulaa.
• Muutosten nopea tahti heikentää luottamusta siihen, että koulutus pysyy osaamistarpeiden perässä. Tämä heikentää edelleen kykyä vastata monituottajamallien ja eriytyvien asiakastarpeiden haasteisiin.

Teeman keskeisiä kysymyksiä

• Miten liikunta-alan vetovoimaa koulutusalana ylläpidetään ja parannetaan?
• Miten liikunta-alan koulutus uudistuu riittävän nopeasti vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin?
• Miten varmistetaan, että koulutus tuottaa sekä laaja-alaista hyvinvointiosaamista että huippu-urheilun edellyttämää erikoisosaamista?
• Miten liikunta-ala hyödyntää teknologisen murroksen synnyttämiä uusia työnkuvia ja mahdollisuuksia?
• Miten tutkimustiedon vaikuttavuutta voidaan parantaa, ja saada tutkittu tieto entistä paremmin päätöksenteon ja käytännön työn tueksi?
• Miten liikunta-alan hajautuneet TKI-toimijat saadaan toimimaan verkostona niin että resurssit ja tulokset hyödyttävät koko alaa?
• Miten liikunta-alan tutkimuksen resursseja saataisiin kasvatettua ja tuettua tutkimusta pitkäjänteisemmin?