Kuntien liikuntapalvelut

Tässä osiossa tarkastellaan kuntien liikuntapalvelujen mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Teema on merkittävä, koska kunnat ovat edelleen liikunnan edistämisen keskeisin toimija. Kuntien ratkaisuilla on suuri merkitys arjen liikkumiselle, palvelujen saavutettavuudelle, olosuhteille ja kansalaistoiminnalle. Kuntien liikuntapalvelut ovat tärkeitä erityisesti toimintarajoitteisille henkilöille ja ikääntyneille. Samalla toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka korostaa kuntien eriytyviä lähtökohtia, resurssipaineita ja tarvetta löytää uusia yhteistyö- ja palvelumalleja.

Kehityskulku 1 (skenaarion 1. ”Polarisoitunut Suomi” valossa)

• Polarisaatiota kiihdyttää kuntien liikuntapalveluihin ja liikuntaolosuhteisiin käytettävissä olevien resurssien eriytyminen.
• Liikuntapaikkaverkosto supistuu ja eriytyy, mikä kasvattaa alueellisia eroja ja eriyttää esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntapolkuja jo varhain.

Kehityskulku 2 (skenaarion 2. ”Niukkuuden negatiivinen kierre” valossa)

• Julkisen talouden säästöpaineet leikkaavat liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun kohdennettua rahoitusta jyrkästi koko Suomessa, mikä pakottaa kunnat supistamaan liikuntapalvelujaan.
• Palvelujen saavutettavuus, laatu ja monipuolisuus heikkenevät, ja riippuvuus vapaaehtoistoiminnasta kasvaa.

Kehityskulku 3 (skenaarion 3. ”Liikkumisen myönteinen kehä” valossa)

• Kunnissa hyvät arkiliikkumisen mahdollisuudet ja monipuolinen liikuntatarjonta tunnistetaan entistä vahvemmin vetovoimatekijöiksi.
• Liikkumisen ja liikunnan edistäminen nousee yhä vahvemmin kuntastrategioiden keskeiseksi tavoitteeksi.
• Hyvä resursointi, kehittämisinto ja kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen mahdollistavat uusia monipuolisia palveluita.
• Kuntien liikuntapalvelujen rooli hyvinvoinnin edistäjänä vahvistuu.

Kehityskulku 4 (skenaarion 4. ”Tasapainottelun polku” valossa)

• Kunnissa liikuntapalvelujen perusresursointi säilyy ennallaan.
• Painopiste on olemassa olevan palvelutason ylläpidossa, kustannustehokkuudessa ja laadun säilyttämisessä.
• Kehittäminen on maltillista.
• Kasvavaan ja moninaistuvaan tarpeeseen ei kuitenkaan kaikkialla pystytä vastaamaan.

Teeman keskeisiä kysymyksiä

• Miten liikkumisen ja liikunnan edistäminen saadaan kaikissa kunnissa strategiseksi prioriteetiksi ja poikkihallinnolliseksi tehtäväksi?
• Miten taataan kaikkien kuntien liikuntapalveluiden vetovoima, ja siten riittävät resurssit (taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit) sekä riittävä osaaminen laadukkaiden liikuntapalveluiden tuottamiseen kaikilla alueilla ilman, että palveluiden laatu ja saatavuus eriytyvät vielä nykyistä enemmän ja asuinpaikka määrittelee merkittävissä määrin ihmisen liikuntamahdollisuuksia?
• Miten liikuntapalvelujen ennaltaehkäisevä rooli turvataan tilanteessa, jossa taloudelliset paineet ohjaavat priorisoimaan vain välttämättömimpiä palveluja?
• Miten kuntien välinen yhteistyö liikuntapalvelujen tuottamisessa kehittyy ja millaisia uusia yhteistyörakenteita tarvitaan?
• Miten kuntien liikuntapalveluihin suunnatut resurssit kohdennetaan niin, että ne tuottavat suurimman mahdollisen hyvinvointi- ja terveyshyödyn?
• Miten varmistetaan, että tiukentuvat resurssit käytetään mahdollisimman vaikuttavasti, huomioiden kasvava yksityisen sektorin palvelutarjonta?
• Miten kuntien liikuntapalvelut tuotetaan tulevaisuudessa: julkisen sektorin järjestämänä, yksityisen sektorin järjestämänä, yhdessä vai jotenkin muuten?
• Miten varmistetaan, että kunnan liikuntapalvelut pystyvät tarjoamaan liikuntapalveluita yhä moninaistuvalle väestölle sekä huomioimaan palveluissa erilaistuvat lähtökohdat (esim. perheiden ja yksilöiden erilaiset tilanteet)?