Valtion liikuntaneuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/26856/2023

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa (Lausuntopalvelu.fi 16.5.2025) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi.

Esityksen tavoitteena on uudistaa alueidenkäyttöä koskevat säännökset pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä uudistettaessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet.

Valtion liikuntaneuvoston lausunto

Hallituksen esityksessä alueidenkäyttöä koskevat säännökset uudistetaan Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Esityksen taustoituksessa (luku 1.1.) käydään läpi hallitusohjelman tavoitteet alueidenkäytön uudistamiseksi.

Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi on laadittu liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esiin, että hallituksen esitysluonnoksen taustoituksessa ei nosteta esille hallitusohjelman Suomi liikkeelle -kirjausta liikkumisen edistämisen huomioimisesta maankäytön lainsäädäntöä uudistettaessa.

Valtion liikuntaneuvosto esittää, että esityksen taustoitukseen (luku 1.1.) lisätään Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite fyysisen aktiivisuuden edistämisestä.

Esitykseen on kirjattu alueidenkäyttöön vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ja ilmiöitä, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, väestön ikärakenteen muutokset, liikkumisen ja liikenteen murros sekä digitalisaatio.

Liikkumisen ja liikenteen murroksen osalta esityksessä nostetaan esille, että osana vähähiilisen liikkumisen ja kansanterveyden edistämistä on tärkeää luoda kaikenlaisilla alueilla edellytyksiä jalankululle ja pyöräliikenteelle. Lisäksi esityksen mukaan esteettömyyden edistäminen on tärkeää erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien liikkumismahdollisuuksien toteutumiseksi. Valtion liikuntaneuvosto pitää edellä mainittuja nostoja tärkeinä väestön fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi ja mahdollistamiseksi.

Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että esityksessä ei kuitenkaan tunnisteta väestön riittämättömän fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnallista haastetta keskeisenä toimintaympäristön muutoksena sekä alueidenkäytön vaikutuksia väestön fyysiseen aktiivisuuteen. 

Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on yksi suomalaisen ja koko länsimaisen yhteiskunnan keskeisimmistä haasteista. Suomessa lapsista ja nuorista noin kolmannes, työikäisistä noin neljännes ja ikäihmisistä alle viidennes täyttää liikkumissuositukset ja liikkuu terveytensä kannalta riittävästi¹. Suurin osa lasten ja nuorten sekä aikuisväestön valveillaoloajasta kuluu paikallaan istuen tai makuulla.² Huolta herättää myös väestön toimintakyky. Esimerkiksi 5. ja 8.-luokan oppilaista 38 %:lla fyysinen toimintakyky tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista³.

Väestön liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli kolme miljardia euroa⁴. Väestön liian vähäisellä liikkumisella on kansantalouden lisäksi vaikutuksia muun muassa väestön terveyteen ja hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn, oppimiseen ja sotilaalliseen suorituskykyyn.

Alueidenkäytöllä (esimerkiksi eri toimintojen saavutettavuus sekä kävely- ja pyörätiet) on ratkaiseva merkitys väestön mahdollisuuksiin tehdä arjessa fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa tukevia valintoja, kuten valita työ- tai asiointimatkaan tai harrastukseen kulkemiseen aktiivinen kulkutapa. Nyky-yhteiskunnan elämäntavat ja elinympäristö eivät kuitenkaan kannusta riittävästi fyysiseen aktiivisuuteen. Yksilöiden on haasteellista lisätä fyysistä aktiivisuuttaan, jos elinympäristö ei tue sitä. Parhaimmillaan elinympäristö kannustaa ja ohjaa ihmisiä valitsemaan fyysisesti aktiivisia ratkaisuja arjessaan.

Elinympäristömme uusiutuu hitaasti. Tänään tehtävillä päätöksillä on kymmenien, jopa satojen vuosien vaikutukset esimerkiksi ihmisten fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin. Alueidenkäytön ja kaavoituksen ohjauksessa onkin erittäin tärkeää huomioida fyysistä aktiivisuutta tukevan elinympäristön kehittäminen.

Toistaiseksi alueidenkäytön ja kaavoituksen ohjauksessa on näkynyt kohtuullisesti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoite, mutta ei laaja-alaisempaa tavoitetta väestön fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Valtion liikuntaneuvosto on esittänyt⁵, että maankäytön ja alueiden käytön ohjaukseen on tarpeen ottaa jatkossa mukaan tavoitteeksi edellytysten luominen fyysiselle aktiivisuudelle.

Valtion liikuntaneuvosto esittää, että esityksessä (luku 2.1.3.) tunnistetaan väestön riittämätön fyysinen aktiivisuus yhtenä keskeisenä yhteiskunnallisena haasteena sekä alueidenkäytön vaikutukset väestön fyysiseen aktiivisuuteen.

Esityksen 5 §:ssä määritellään alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. Esityksen mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää muun muassa turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kannalta hyvän elinympäristön ja toimintaympäristön luomista. Lisäksi liikenteen tarkoituksenmukaisen järjestämisen yhteydessä nostetaan tavoitteeksi edistää erityisesti joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräliikenteen toimintaedellytyksiä.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin. Tavoitteisiin ehdotetaan lisättäväksi huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, millä halutaan korostaa valtakunnallisen alueidenkäytön ohjauksen tarvetta ilmastonmuutoksen hallinnassa.

Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvin tärkeänä, että yhdeksi suunnittelun tavoitteeksi on kirjattu jalankulun ja pyöräliikenteen toimintaedellytysten edistäminen. Väestön riittämättömän fyysisen aktiivisuuden edistäminen edellyttää kävelyn ja pyöräilyn lisäksi kuitenkin kokonaisvaltaisempaa tavoitteenasettelua alueidenkäytön suunnitteluun fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi.

Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että hallituksen esityksen luonnoksessa ei täyty Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jossa maankäytön lainsäädäntöä uudistettaessa huomioidaan liikkumisen edistäminen. Kuten ilmastonmuutoksen osalta, esityksessä tulee korostaa alueidenkäytön ohjauksen tarvetta puuttua väestön liian vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen.

Valtion liikuntaneuvosto esittää seuraavaa lisäystä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin (5 § 1. kohta, lisäys lihavoituna):
”Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan ja sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, ikääntyneiden sekä vammaisten ja liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden, kannalta hyvän elinympäristön ja toimintaympäristön luomista;”

Esityksen vaikutuksia on arvioitu muun muassa talouden, kotitalouksien, yritysten, viranomaisten toiminnan sekä muiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta. Osana muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia nostetaan esille vaikutukset eri toimintojen saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla sekä edellytysten luomiseen jalankulun ja pyöräliikenteen järjestämiselle. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että esityksessä ei arvioida esityksen vaikutuksia väestön fyysiselle aktiivisuudelle.

Valtion liikuntaneuvosto edellyttää, että alueidenkäytön ja kaavoituksen säädösvalmistelussa tehdään jatkossa lii­kunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia. Myös Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeessa⁶, jossa ohjeistetaan eri vaikutuslajien arviointia, nostetaan esille tarve tarkastella säädösehdotusten vaikutuksia väestön liikuntaan ja liikkumiseen sekä niiden edellytyksiin. Lisätie­toa liikkumisvaikutusten arvioinnista osoitteesta: www.liikkumisvaikutukset.fi ja Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeessa.

Timo Heinonen                                                                           Toni Piispanen
puheenjohtaja                                                                             pääsihteeri
valtion liikuntaneuvosto                                                            valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston liikuntalaissa (390/2015) määriteltynä tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä.

Lähteet
¹ Kokko, S. & Hämylä, R. (toim.) 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1. JA Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. SEKÄ lisäanalyysi UKK-instituutti 14.4.2023.
² Kokko, S. & Hämylä, R. (toim.) 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tulok-sia 2024. SEKÄ Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
³ Move! 2024: Lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkunut. Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedote 5.12.2024.
⁴ Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.
⁵ Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: ympäristöministeriö. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:14.
⁶ Lainvalmistelun vaikutusarviointiohje. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:66.

VLN lausunto - Alueidenkäyttölaki (PDF, 248 kt)