Siirry sisältöön

Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007-2011

Julkaisu
JärjestötKoulutusKunnatOlosuhteetSoveltava liikuntaTutkimusValtionhallinto

Hallituskaudella (2007‒2011) Valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 miljoonasta 140 miljoonaan euroon. Tämä mahdollistui hallituksen päätettyä siirtää kirjastojen valtionosuuksien rahoitus veikkausvoittovaroista budjetin puolelle ja Veikkaus Oy:n samalla parantaessa tulostaan. Liikuntaneuvosto päätti toteuttaa arvioinnin määrärahojen kohdentumisesta ja vaikutuksista liikuntapolitiikalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta.

Tehtävä osoittautui haastavaksi monestakin syystä. Liikuntapolitiikan tavoitteenasettelu on suhteellisen yleisluonteista (edellytysten luomista, kehittämistä ja eri tahojen avustamista) ilman tarkkoja määrällisiä tavoitteita, mikä tekee onnistumisten ja vastaavasti epäonnistumisten osoittamisen vaikeaksi. Toiseksi seuranta- ja arviointitiedon puute ja tiedon hajanaisuus avustuspolitiikan ydinalueilta, kuten liikunnan kansalaistoiminnasta vaikeuttavat toimenpiteiden todellisten vaikutusten sekä vaikuttavuuden arviointia. Lukuisilla liikuntapolitiikan osa-alueilla käytössä on lähinnä tietoa siitä, mihin avustukset on kohdennettu. Tällaisessa asetelmassa on helppo ajautua yksioikoisesti tarkastelemaan panostuksia suhteessa lopputuloksiin, kuten huippu-urheilumenestykseen. Sen sijaan arviointi suhteessa avustettavien tahojen toiminnan kehitykseen jää vähemmälle huomiolle. Kolmanneksi on tärkeä tunnistaa, että liikuntaan kohdistettujen toimenpiteiden ja odotettujen seurausvaikutusten välillä ei ole suoraviivaista syyseuraus-suhdetta, esimerkiksi niin, että ihmisten liikkuminen lisääntyisi tai huippu-urheilumenestys paranisi automaattisesti, jos rahoitusta lisätään. Ketju valtionavustuspäätöksistä yksittäisen ihmisen liikuntaan on moniportainen ja väliin tulevia tekijöitä on lukuisia.

Mitkä olivat liikuntapolitiikan keskeiset tavoitteet?
Hallituskauden (2007‒2011) liikuntapoliittiset tavoitteet olivat laaja-alaiset ja osin päällekkäiset. Laajoja tavoitealueita oli viisi: väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen liikunnallista elämäntapaa lisäämällä, liikunnan kansalaistoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen, kansainväliseen menestykseen tähtäävän ja eettisesti kestävän huippu-urheilutoiminnan tukeminen sekä liikunta-alan toimijoiden osaamisen vahvistaminen ja tiedolla johtamisen vahvistaminen.

Miten liikuntatoimen kasvaneet resurssit kohdennettiin?
Valtaosa kasvaneista määrärahoista kohdennettiin liikuntajärjestöille ja liikuntapaikkarakentamiseen. Liikunnan kansalaistoimintaan kohdistetun tuen määrä kasvoi lähes 14 miljoonaa euroa. Tähän sisältyi seuratuki, valtion uusi tukimuoto liikunta- ja urheiluseuroille, jonka seurauksena noin 300 seuraa sai tukea päätoimisen henkilöstön palkkaamiseen. Liikuntapaikkarakentamisen tuki kasvoi 16 miljoonasta eurosta liki 29 miljoonaan. Taustalla oli osittain hallituksen työllisyyttä elvyttävä politiikka. Valtio oli mukana rahoittamassa lähes 850 liikuntapaikan rakentamista, joista valtaosa oli liikunta-, uima- ja jäähalleja sekä lähiliikuntapaikkoja. Lisätalousarviossa 2010 eduskunta kohdensi veikkausvoittovaroista 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisen tukemiseen, joista liikuntatoimeen kohdentui 7,5 miljoonaa euroa. Tuen avulla liikunta-alan toimijat työllistivät puolitoista vuotta kestäneen hankkeen aikana kaikkiaan 830 nuorta.

Huippu-urheilussa käynnistyi mittava muutostyö ensin ministeriön asettamassa strategiaryhmässä ja sen jälkeen Olympiakomitean asettamassa huippu-urheilun muutosryhmässä. Urheilijoille ja valmentajille myönnetyt apurahat noin kaksinkertaistuivat. Myös antidopingtoimintaa vahvistettiin merkittävästi: dopingtestauksen laatua parannettiin ja testien määrä kaksinkertaistui tarkastelujaksolla 1 500:sta 3 000:een. Uusina avauksina käynnistettiin valtakunnallinen Liikkuva koulu -hanke, jonka tavoitteena oli saada kaikki peruskoululaiset liikkumaan suositusten mukaisesti, sekä avustukset maahanmuuttajien liikunnan edistämiseen. Liikunnan hankerahoitusta lisättiin yli 60 prosenttia. Liikunnan tietopohjan vahvistamiseen kohdistetut avustukset kasvoivat vajaasta 5 miljoonasta yli 7 miljoonaan euroon tavoitteena vahvistaa liikunnan tiedolla johtamista.

Arvioinnissa voidaan esittää tulkintoja kahdesta eri tulokulmasta: mitä tuloksia keskeisillä tavoitealueilla saavutettiin ja toisaalta, miten valtion ohjauspolitiikka toimi tavoitteenasettelun suunnassa.

Tätä valtion liikuntaneuvoston julkaisua voi tilata kustannuksetta osoitteesta saku.rikala@minedu.fi tai puh. 029 533 0042.

VLN 2013:8 Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007‒2011 (pdf, 3 MB)