Valtion liikuntaneuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030

Taustaa:
Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu lausunnon antaminen julkisen talouden suunnitelmasta[i] (JTS) liikunnan osalta. Julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa sekä edistää sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto laatii suunnitelman vaalikaudeksi ja tarkistaa sitä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä seuraavalle neljän vuoden jaksolle.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on väestön liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Lisäksi pyritään parantamaan urheilijoiden toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä liikunnan ja urheilun aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Tavoitteita edistää myös hallitusohjelmaan perustuva poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma, joka keskittyy liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn vahvistamiseen.

Liikunnan myönteisillä vaikutuksilla terveyteen ja hyvinvointiin on suuri merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten arkiliikkumisen lisäämiseen ja liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen panostamalla, voidaan parantaa elämänlaatua kustannustehokkaasti. Liikuntaa ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävällä tasolla väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä tai terveyserojen kaventamisessa.

Liian vähäinen liikkuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste Suomessa. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain noin kolmannes lapsista ja nuorista, neljännes aikuisista sekä alle viidennes ikääntyneistä. Erityisen vähäistä liikunta on toimintarajoitteisten henkilöiden keskuudessa, joita on arviolta noin 15 prosenttia väestöstä.[ii]

Väestön terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet 2010-luvulta lähtien. Tämä ilmenee muun muassa lihavuuden ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä, työkyvyn heikkenemisenä sekä iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn kehityksen pysähtymisenä. Noin kymmenesosa suomalaisista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Lasten 2 tyypin diabetes on myös lisääntynyt olennaisesti. Diabetekseen sairastumisesta merkittävä osa olisi ehkäistävissä elintapamuutosten, kuten liikunnan avulla.[iii]

Riittämättömän liikunnan aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Ne koostuvat esimerkiksi terveydenhuollon menoista, tuottavuuden alenemisesta, ikääntyneiden hoivakustannuksista, syrjäytymisestä sekä sosiaalietuuksien kasvusta. Arvioiden mukaan liikkumattomuuden kokonaiskustannukset ylittävät vuositasolla kolme miljardia euroa.[iv]

Valtion liikuntaneuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta 2027–2030

1.Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen kokonaisuuteen ei esitetä merkittäviä uusia säästöjä. Liikuntatoimen määrärahoiksi esitetään valtiontalouden kehyksissä vuodelle 2027 noin 170 miljoonaa euroa, mikä merkitsee noin 12 miljoonan euron lisäystä verrattuna vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon.

Määrärahojen lisäyksestä 8,75 miljoonaa euroa johtuu Garden Helsinki -hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen vuotuisesta vaikutuksesta, joka koko kehyskauden aikana nousee yhteensä 35 miljoonaan euroon. Määrärahojen kasvuun vaikuttavat myös liikunnan valtakunnallisten koulutuskeskusten lakisääteisten yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistukset sekä indeksikorotukset, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Lisäksi hallitus päätti kehysriihessä myöntää kertaluonteisen kahden miljoonan euron avustuksen yleisurheilun EM-kilpailujen hakemista varten.

Vuoden 2027 määrärahakehykseen ei sisälly vuoden 2026 talousarvioon sisältyneet eräät kertaluonteiset määrärahat suurtapahtumiin eikä eduskunnan myöntämät erillismäärärahat, yhteensä 1,43 miljoonaa euroa (eritelty alla). Vuoden 2026 talousarvioon sisältyneet kertaluonteiset, yhteensä 0,52 miljoonan euron sopeutustoimet eivät myöskään ulotu kehysvuosille 2027–2030.

Liikunnan eräät kertaluonteiset erillismäärärahat vuonna 2026, yhteensä 1 430 000 euroa:

• Yleisurheilun EM2030 -kisojen haku ja valmistelu 500 000 euroa
• Hiihdon vuoden 2029 MM-kisojen valmistelu 350 000 euroa
• Eduskunnan erillismäärärahalisäykset (joulukuussa), yhteensä 580 000 euroa (liikuntapaikkarakentaminen yht. 400 000 euroa ja muut yhteensä 180 000 euroa): 200 000 euroa Suomen Hevosopistolle Ypäjä-hallin peruskorjaukseen, 150 000 euroa Kempeleen kunnalle Sarkkirannan urheilukeskuksen katsomorakenteiden kehittämiseen, 50 000 euroa Mäntsälän urheilijat ry:lle lasten hiihtokoulujen ja kuntohiihtolatujen lumitykin investointiin, 100 000 euroa Suomen ratsastajaliitolle Helsinki International Horse Show’n 40-vuotisjuhlatapahtuman investointeihin ja 80 000 euroa Tahto-urheilumuseon Liikuntaseikkailu-konseptin käyttöön ottamiseen.

2. Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että tulevina vuosina mahdollisia säästöjä ei kohdenneta liikunta- ja urheilutoimintaan. Mahdolliset säästöt tulee suunnata hallinnon ja rakenteiden tehostamiseen sekä toimintojen yhdistämiseen. Lisäksi liikuntapaikkarakentamisen valtionrahoitusta ei voi pitkällä aikavälillä pitää nykyisellä alhaisella tasolla ilman, että se tulee tarkoittamaan nykyisen liikuntainfran alasajoa, korjausvelan merkittävää kasvua ja uusien hankkeiden toteuttamatta jättämistä.

Valtion liikuntaneuvosto korostaa, että pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjattujen väestön liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta sekä sitoutumista liikuntapolitiikan jatkuvuuteen. Liikunnan valtionrahoitukselle tulee rakentaa vakaa ja kestävä perusta tuleville vuosille. Mahdollisia säästötoimia ei tule kohdistaa liikunta- ja urheilutoimintaan, vaan säästöjen tulisi kohdentua hallinnon ja rakenteiden tehostamiseen sekä toimintojen yhdistämiseen.

Valtion 2020-luvun liikuntapolitiikkaa ohjaavassa liikuntapoliittisessa selonteossa[v] (2018) nostettiin keskeiseksi valtion liikuntapoliittiseksi linjaukseksi liikuntapaikkarakentamisen tuen lisääminen. Selonteon valmisteluun liittyneessä kuulemisessa liikuntapaikkarakentamisen tukemista pidettiin valtion tärkeimpänä liikuntapoliittisena toimenpiteenä. Valtion myöntämät avustukset liikuntapaikkarakentamiseen ovat erityisen merkittäviä pienten kuntien hankkeiden toteutumiselle.

Valtion liikuntapaikkarakentamisen vuosittainen määräraha oli 2010-luvun alussa reilut 28 miljoonaa euroa. Kuluvan hallituskauden aikana liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat laskeneet 25 miljoonasta eurosta (2024) 15 miljoonaan euroon (2026). Rakentamisen määrärahojen osuus valtion liikuntabudjetista on laskenut vuosikymmenen aikana noin 18 prosentista noin 10 prosenttiin. Samanaikaisesti valtion liikuntamäärärahojen leikkausten kanssa rakentamisen ja ylläpidon kustannukset ovat nousseet huomattavasti, liikuntapaikoissa on kertynyt korjausvelkaa ja kasvukeskuksissa kärsitään liikuntatilojen puutteesta.

Valtion liikuntaneuvosto korostaa, että liikunnan ja huippu-urheilun perusedellytysten turvaamisen kannalta on elintärkeää palauttaa liikuntapaikkarakentamisen rahoitus tulevaisuudessa riittävälle tasolle.

3. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esiin huolenaan vuosille 2028–2030 esitetyn liikuntatoimen lukuun kohdistuvan kompensaatioesityksen liittyen opintotukiuudistuksen rahoittamiseen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan opintotukiuudistuksen arvioidaan lisäävän menoja n. 1 milj. euroa v. 2027, noin 5 milj. euroa v. 2028, 3 milj. euroa v. 2029 ja 0,3 milj. euroa v. 2030. Nämä lisämenot katetaan vähentämällä muun muassa liikuntatoimen avustuksia vastaavasti. Tosin julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2027 osalta mainittu yhden miljoonan tarve ei ole toteutumassa.

Verrattuna liikuntatoimen vuoden 2027 kehykseen (ilman kertaluonteisia 2,25 miljoonan euron lisäyksiä) opintotukiuudistuksen rahoituksen kompensaatiovaikutus liikuntatoimeen on suurimmillaan vuonna 2028 eli -3,43 miljoonaa euroa. Vuonna 2029 vaikutus on -2,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 vielä -0,21 miljoonaa euroa.Liikuntatoimen kehyksiin sisältyy lisäksi uusi -0,3 miljoonan euron valtiontalouden sopeutustoimi, joka kohdistuu liikuntatoimen valtionosuusmomenttiin.

4. Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä Harrastamisen Suomen mallin tukemista kehyskaudella. Toimenpiteillä tuetaan lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Mallin toteuttamiseen on kehyksissä varattu vuosittain 19,4 miljoonaa euroa. Taso vakiintui vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa.Suomi liikkeelle -ohjelmaan on varattu koko hallituskaudelle vuosittain 20 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella toteutetaan poikkihallinnollista ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa ja toimintakykyä. Ohjelman vuosittainen määräraha kohdentuu useiden hallinnonalojen eri toimenpiteisiin, jotka toteutuvat esimerkiksi lukuisina yksittäisinä hankkeina.

Valtion liikuntaneuvosto korostaa, että väestön liikkumisen edistäminen edellyttää Suomi liikkeelle -ohjelman kaltaisia laaja-alaisia poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Väestön liikkumista ei voida edistää vain liikuntasektorin toimilla.

Valtion liikuntaneuvosto kuitenkin näkee, että yksittäisistä, vuosittaisista hanketyyppisistä kehittämistoimista tulisi päästä yhä enemmän vaikuttaviin, vakiintuviin ja rakenteita muuttaviin toimenpiteisiin (esimerkkinä liikunnallisen elämäntavan lisääminen perusopetuslain tavoitteisiin), ja eri toimenpiteiden pitkäkestoiseen perusrahoitukseen.

 

Timo Heinonen                                                                                Toni Piispanen
puheenjohtaja                                                                                  pääsihteeri
valtion liikuntaneuvosto                                                                 valtion liikuntaneuvosto

Lähteet

[i] Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-406-6
[ii] Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. JA Husu, P. ym. 2022 Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
[iii] Nurmi-Koikkalainen, P. (ym.) 2017. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta. Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi 38/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2017. JA Ng, K. ym. 2022. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen. Teoksessa Kokko, S & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. SEKÄ Pyykkönen, T. & Rikala, S. 2018. Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2.
[iv] Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.
[v] Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta (2018) Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta

VLN lausunto JTS 2027-2030 12.5.26_uusi (PDF, 287 kt)