Valtion liikuntaneuvoston lausunto esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksista

Taustaa

Opetushallitus pyytää lausuntoa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksista.

Eduskunta hyväksyi 29.4.2025 lakimuutoksen siitä, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja koulujen toimintakulttuurissa sekä parantaa liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona.

Hallituksen päätöksen 30.12.2024 mukaisesti ”Opetushallitus tekisi lainsäädännön muutoksen myötä tarvittavat muutokset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseksi osana esiopetuksen ja koulun toimintakulttuuria.”

Yleistä

Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat keskimäärin vielä vähemmän kuin lapset ja nuoret, jotka eivät koe toimintarajoitteita.¹

Esi- ja perusopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten liikkumisen ja liikunnan edistämisessä, erityisesti vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten arki kuluu pitkälti kouluissa sekä kodin ja koulun välisillä matkoilla, minkä vuoksi koulupäivän aikaisella liikkumisella ja liikunnalla sekä koulumatkan kulkutavalla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuuteen. Esimerkiksi vähän liikkuvien lasten ja nuorten päivittäisestä reippaasta liikkumisesta 42 % kertyy koulupäivän aikana². Liikunnan opetuksella ja liikuntakasvatuksella sekä koulujen liikunnallisella toimintakulttuurilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan kehittymisessä.

Valtion liikuntaneuvosto on nostanut esiin varhaiskasvatuksen arvioinnissaan (2023), että liikkumisen suhteellisen positiivista tilannetta varhaiskasvatuksessa on todennäköisesti tukenut osaltaan valtion normiohjauksen toimenpiteet.³ Varhaiskasvatuksen normipohja liikuntakasvatukselle vahvistui 2010-luvulla. Vuonna 2018 voimaan tulleessa uudistetussa varhaiskasvatuslaissa mainittiin liikunta entistä vahvemmin yhtenä pedagogisen toiminnan osa-alueena. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) on liikunta erittäin vahvasti mukana. Nämä toimet ovat luoneet edellytyksiä liikkumisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen liikuntakasvatus toteutuukin varhaiskasvatuksessa melko hyvin (Karvi). Lähes kaikki pienet lapset saavat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisen kolmen tunnin päivittäisen määrän liikkumista (Mehtälä ym. 2024).

Valtion liikuntaneuvosto näkee, että perusopetuslain muutoksen avulla pystytään edistämään tavoitetta vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja koulujen toimintakulttuurissa sekä siten vahvistamaan lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana. Tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että lainsäädännön muutoksen jälkeen tehdään myös tarvittavat muutokset ja riittävän vahvat, konkreettiset kirjaukset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin erityisesti koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Lausuttavana olevien valtakunnallisten suunnitelmien kautta vaikutetaan paikallisiin opetussuunnitelmiin ja vahvistetaan liikunnallisen toimintakulttuurin jalkautumista esi- ja perusopetukseen.

Valtion liikuntaneuvoston näkemykset pyydettyihin asiakohtiin

Valtion liikuntaneuvosto kannattaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin ehdotettuja muutoksia. Lisäksi liikuntaneuvosto pitää tärkeänä muutosten seuraamista ja arviointia.

Valtion liikuntaneuvosto nostaa esiin seuraavat huomiot esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014: 

• Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteita (luku 2.3), jotka ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus, inklusiiviset periaatteet ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, perusopetuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Arvoperusta toimii opetussuunnitelman toteuttamisen pohjana, ja siksi valtion liikuntaneuvosto esittää erinäisiä lisäyksiä myöhempää tekstiin.
• Valtion liikuntaneuvosto ehdottaa luvun 2.3 kappaleeseen ”Arvoperusta” (s. 6) seuraavan lisäyksen (lihavoituna): Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja, ohjaa lapsia terveyttä, hyvinvointia ja liikunnallisuutta edistäviin elämäntapoihin sekä tarjoaa lapsille mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan, eettistä ajatteluaan ja kauneudentajuaan.

• Valtion liikuntaneuvosto ehdottaa lisättäväksi luvun 3.1 kappaleeseen Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa (s. 19) seuraavan lisäyksen (lihavoituna): Esiopetuksessa liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona käyttäen liikuntavälineitä ja leluja monipuolisesti sekä vältetään pitkäkestoista istumista. Liikkumisen tavoissa, tiloissa ja ympäristöissä sekä välineissä huomioidaan erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet.

Lisäksi valtion liikuntaneuvosto korostaa turvallisten lähiliikuntapaikkojen merkitystä kouluympäristöissä sekä turvallisten kouluteiden ja saattoliikenteen kehittämisen tärkeyttä.

Valtion liikuntaneuvosto nostaa esiin seuraavat huomiot perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014:

• Valtion liikuntaneuvosto pitää liikunnallisen elämäntavan lukua (4.2.3) hyvänä ja kattavana, mutta esittää kohtaan (s. 12) seuraavaa muokkausta (lihavoituna): Tavoitteena on vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren liikunnallista elämäntapaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella, edistää opetukseen osallistumista ja oppimisen edellytyksiä sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona. 

Timo Heinonen                                                                               Toni Piispanen
puheenjohtaja                                                                                 pääsihteeri

Lähteet 

1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, 2019, 2020 ja 2022. Valtion liikuntaneuvosto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. SEKÄ Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J., Kämppi, K. & Tammelin, T. (2024): Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa: Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2024:10.
2. Tammelin, T., Kulmala J., Hakonen H. & Kallio J. (2015): Koulu liikuttaa ja istuttaa. Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010–2015. Tutkimustiivistelmä. Likes.
3. Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023 (2023): opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:17.

Valtion liikuntaneuvoston lausunto esi- ja perusopetuksen perusteista (PDF, 225 kt)