Siirry sisältöön

Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen merkityksen ja liikuntalääketieteen keskusten toiminnan arviointi (2006–2016)

Julkaisu
KoulutusTutkimus

Liikuntalääketieteen keskukset kouluttavat liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä ja tekevät liikuntalääketieteeseen liittyvää tutkimustyötä, ja lisäksi osalla on merkittävää palvelutoimintaa. Liikuntalääketieteen keskukset arvioitiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta edellisen kerran vuonna 2005. Vuonna 2016 valtion liikuntaneuvosto tilasi liikuntalääketieteen keskusten toiminnasta arvioinnin, jonka tarkoituksena oli selvittää keskuksissa tapahtunut kehitys suhteessa vuonna 2005 laaditun arviointiraportin suosituksiin, alan yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus sekä tehdä kehittämisesityksiä.

 

Liikuntalääketieteen keskuksista tehdyssä vuoden 2005 arvioinnissa tehtiin kahdeksan kehittämisesitystä, joiden suunnassa ei ole tapahtunut toivottua kehitystä. Nyt tehty arviointi on taustoitettu laajasti. Sen yhteydessä on hyödynnetty jo olemassa olevaa tietoa, mm. Suomen Akatemian toteuttamia selvityksiä ja tuoreita tutkimuksen arviointeja, jotka saatiin tämän raportin tarpeisiin. Lisäksi on tehty lukuisia haastatteluja sekä käynnit jokaisessa keskuksessa. Keskukset ovat raportoineet sekä itsearvioineet toimintaansa selvityksen toteuttajalle.

Lisäksi arvioitiin keskusten taloudellista tilaa, johtamista sekä tehtyä laatutyötä. Arvioinnissa huomioitiin myös erikoislääkärikoulutuksessa tapahtuvat muutokset, liikuntalääketieteen koulutustarpeet sekä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen. Liikuntalääketiede on tavallaan kummajainen suomalaisessa koulutus- ja tutkimuskentässä; tehtävä kuuluisi yliopistoille.

Arvioinnin pohjalta esitetään 11 kehittämiskohdetta, joista tärkein on ehdotus muodostaa Suomen Liikuntalääketieteen yhteistyöelin: Sports and Exercise Medicine – Finland. Perustettavalle yhteistyöelimelle asetetaan päätehtäväksi alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen maassamme. Liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden koulutusmäärät voidaan hyvin perustein ainakin kaksinkertaistaa. Koulutus edellyttää kansallista koordinaatiota. Koulutus tulee saattaa myös pikaisesti STM:ltä tulevaan koulutus-EVO-rahoituksen piiriin.

Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen merkityksen ja liikuntalääketieteen keskusten toiminnan arvioinnista (2006–2016) on vastannut Matti Uusitupa.

 

 

 

VLN 2016:3 Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen merkityksen ja liikuntalääketieteen keskusten toiminnan arviointi (2006–2016) (PDF, 2 Mt)