Menestyksen polulla. Huippu-urheilun ulkoinen arviointi.

Huippu-urheilun arvioinnin tulokset osoittavat, että huippu-urheilun kokonaisuuden strategiselle johtamiselle ei tällä hetkellä ole yhtenäistä viitekehystä, käsitteistöä ja tavoitteita. Ylätason johtaminen ei nykymuodossaan toimi systemaattisesti jatkuvaan kehittymisen seurantaan perustuen. Riskienhallinta koko liikunnan toimialan johtamisessa on toistaiseksi satunnaista.

 Arvioinnin tulokset osoittavat, että huippu-urheilun ylimmän tason toimijat eivät ole yhdessä kyenneet löytämään selkeitä ylätason tavoitteita, jotka ohjaisivat vaikuttavasti pirstaleista urheilutoimijoiden kenttää. Tästä syystä keskeisten huippu-urheilutoimijoiden yhteistyö ei johda toimenpiteiden ja resursoinnin yhdensuuntaisuuteen.

Toimijoiden rooleja on pyritty selkeyttämään huippu-urheilun muutosprosessin myötä, mutta työ on edelleen kesken. Huippu-urheiluyksikön ja verkoston tavoitteet ovat täsmentyneet huippu-urheiluyksikön ja -verkoston työskentelyn aikana. Kolme strategista tavoitetta (kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu) ovat yleisesti hyväksyttyjä, kuten myös tarve toimintatapojen muutokseen. Huippuvaiheen valmennustoiminta suurimmissa lajiliitoissa ja akatemiatoiminnan organisointi on hoidettu tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Kaikille lajeille yhteiset toimintamallit ja osaamisen jakaminen ovat kuitenkin vielä pirstaleisia ja työn alla. 

Suomessa toimitaan monella tapaa tehottomasti järjestöjohtoisen ja valtiojohtoisen mallin välimaastossa. Arvioinnin mukaan on kriittisen tärkeää määritellä pikaisesti, kuka johtaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta, millä strategialla ja työnjaolla se tapahtuu ja mistä resurssit tulevat. Strategiaa on tehtävä kirkkaammaksi ja siitä johdettuja käytännön tavoitteita on yksinkertaistettava. Tavoitteiden täytyy olla kaikille selkeitä, mitattavia ja aikaan sidottuja, jotta tarvittava ohjausvaikutus on mahdollinen. Huippu-urheilu tarvitsee tutkimustietoon pohjautuvan selvityksen, jossa huippu-urheilun yhteiskunnalliset perusteet ja vaikutukset systemaattisesti avataan. Huippu-urheilutietoa tuottavien tahojen yhteistoiminta tulee varmistaa jatkossa johdetulla prosessilla. Nykyinen tapa tuottaa, välittää ja hyödyntää huippu-urheilua koskevaa tietoa ei mahdollista sitä, että tieto olisi läsnä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

Huippu-urheilun resursoinnin nykykokonaisuus, toimintalogiikka ja uudet mahdollisuudet on selvitettävä huolellisesti. Yksityisen sektorin rahoitusta tarvitaan kipeästi lisää. Uudet rahoitusmallit, kuten vaikuttavuusinvestoiminen ja joukkorahoitus, ovat selvittämisen arvoisia. Myös Urheilijoiden taloudellisen toimeentulon tukeminen vaatii lisätoimia.

Urheilujohtamiseen liittyvää osaamista tulee kehittää määrätietoisesti, jotta se vastaisi nykymaailman osaamistarpeisiin. Eettinen ja vastuullinen johtaminen on kaiken kestävän toiminnan edellytys. Toiminnan läpinäkyvyys ja eri toimijoiden osallisuus tulee varmistaa aktiivisella viestinnällä ja jatkuvalla vuoropuhelulla eri osapuolten kanssa.

Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J Lipponen on arvioinut suomalaisen huippu-urheilun kokonaistilan. Arvioinnin toimeksiannosta vastasi valtion liikuntaneuvosto, jonka lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella.

VLN 2017:1: Menestyksen polulla. Huippu-urheilun ulkoinen arviointi. (PDF, 3 Mt)