Mistä teitä paraurheilijoita aina pulpahtelee? – Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024
Julkaisu
Arvioinnissa tuotetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva paraurheilun rakenteista ja organisoitumisesta Suomessa sekä arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioidaan lajiliittointegraation nykytilaa. Arvioinnin toteutuksesta on vastannut Liikuntakeskus Pajulahti.
Tarve paraurheilun nykytilan ja organisoitumisen arvioinnille oli ilmeinen, sillä vastaavaa arviointia ei ole aikaisemmin tehty. Paraurheilulla tarkoitetaan tässä arvioinnissa vammaisten henkilöiden harjoittamaa urheilua, jota tehdään kilpailullisin tavoittein. Paraurheilun erityispiirteisiin kuuluu mm. luokittelu, jossa paraurheilijalle määritetään luokka toimintakyvyn ja vamman mukaan. Parahuippu-urheilu tähtää kansainväliseen menestykseen, joko paralympialajeissa tai ei-paralympialajeissa.
Arvioinnin tulokset pohjautuvat haastatteluihin ja kyselyihin, joiden avulla on kuultu laaja joukko keskeisten organisaatioiden ja lajiliittojen edustajia, paraurheilijoita ja -valmentajia sekä urheiluakatemioita.
Huoli paraurheilun tulevaisuudesta on kaikkien arviointiin osallistuneiden yhteinen. Suomessa on arviolta vähintään noin 720 kansainvälisen tason paraurheilijaa ja vajaat 2050 kansallisen tason paraurheilijaa eri lajeissa. Tällä hetkellä urheilijoiden rekrytointi paraurheiluun on isossa kuvassa sattumanvaraista. Nykyiset rekrytointitoimet eivät tyydytä tulevaisuuden parahuippu-urheilun tarpeita. Eri paralajien kilpailujärjestelmät näyttäytyvät kirjavina, ja kansallinen kilpailutoiminta on pienimuotoista. Uusia toimintamalleja, jopa perinteisen urheilukentän ulkopuolelle katsovia rekrytointitapoja on syytä ottaa käyttöön.
Eri organisaatioiden sisällä paraurheilu kamppailee edelleen asemastaan ja arvostuksesta. Paraurheilu näkyy esim. vain harvojen lajiliittojen strategioissa. Paraurheilun johtamista kuvaillaan haastatteluissa epäselväksi ja henkilöityneeksi. Paraurheilun johtamisvastuu jakautuu monelle eri taholle, mutta roolit ja vastuunjako eivät ole selvillä. Johtajuuden jakaantuminen on luonnollista paraurheilun kaltaisessa, kompleksisessa toimintaympäristössä. Johtajuuden jakautuessa monen toimijan välillä on huolehdittava vastuunjaosta niin, ettei paraurheilijan tuki ja uran edistäminen katkea missään vaiheessa. Paraurheilijoita tulee saada enemmän mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
Taloudelliset resurssit paraurheilussa ovat pienet ja kohdistuvat suurelta osin kilpailutoimintaan. Niukkojen resurssien kohdentamista tulee tarkastella kriittisesti eri toimijoiden kesken. Parahuippu urheilun menestyksen turvaamiseksi suositellaan valittavaksi 3–5 prioriteettilajia, joihin rakennetaan ja toteutetaan tulevaisuuteen tähtäävät menestysprojektit.
Lajiliittointegraatiolla tarkoitetaan sitä, että paraurheilu on integroitu osaksi lajiliiton toimintaa eli lajiliitto ottaa vastuun paraurheilun toteuttamisesta oman toimintakenttänsä sisällä. Lajiliittointegraatiota kuvaa vuoristoratamainen kehitys, ja lajiliitot ovat prosesseissa hyvin eri vaiheissa. Onnistuneessa lajiliittointegraatiossa sitoutuneet henkilöt ovat juurruttaneet prosessin osaksi lajiliiton toimintasuunnitelmaa ja strategiaa. Yhteistyö, kumppanuus ja kokemustiedon jakaminen liittyvät myönteisempään kokemukseen lajiliittointegraation onnistumisesta. Yleisesti ottaen lajiliittointegraation toteutumiseksi liitot kaipaavat tukea, seurantaa ja johtamista. Konkreettinen eteneminen täytyy varmistaa korvamerkityllä integraatiokehityksen mukaan porrastetulla rahalla.
Paraurheilun valmentajakoulutus lajiliitoissa on vähäistä. Kansainvälinen kilpailu paraurheilussa on kovaa, ja menestyminen vaatii osaamista mm. valmennuksen, luokittelun ja muiden tukitoimien osalta. Valmentajakoulutuksiin tulee sisällyttää paraurheiluosiot, jotta osaavia valmentajia saadaan lisää. Asiantuntijuutta paraurheilussa tulee kehittää tiiviimmän yhteistyön kautta, esimerkiksi yli lajirajojen tai vammattomien urheilun kanssa, sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaan.
Paraurheilun yleinen asema ja arvostus on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana mm. Paralympiaurheilijoiden medianäkyvyyden kautta. Suomessa paraurheilussa on nykyisin paljon myönteistä asennetta, hyödyntämätöntä potentiaalia ja kehittämishalukkuutta. Tulevaisuus vaatii, että on päästävä asiakirjatasolta ja jatkuvasta roolikeskustelusta toimijakohtaiseen vastuunkantoon ja sitoutumiseen. Toiminnan toteuttaminen vaatii riittäviä taloudellisia resursseja.
Arvioinnin toteutuksesta on vastanneet Virpi Remahl, Heini Wennman, Kirsi Kuorikoski, Osku Kuutamo ja Tero Kuorikoski (Liikuntakeskus Pajulahti).
Lausunnot