Siirry sisältöön

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017

Julkaisu
KunnatSoveltava liikunta

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017 -raportissa käydään läpi kuntien soveltavan liikunnan järjestämisen tavat, henkilöresurssit, taloudelliset resurssit, ryhmätoiminta, tapahtumat ja omatoimisen liikunnan tukeminen sekä kuntien näkemykset valtionhallinnon ohjauksen vaikuttavuudesta. Raportin tiedot perustuvat Manner-Suomen kunnille vuonna 2017 kohdistettuun kyselyyn. Raportissa myös verrataan vuoden 2017 tuloksia vuosien 2013, 2009 ja 2005 kyselyiden tuloksiin.

Vähintään 15 % väestöstä eli reilulla 800 000 ihmisellä Suomessa voi olla toimintarajoitteen takia esteitä arjessa liikkumisessa sekä liikunnan omatoimisessa tai ohjatussa harrastamisessa. He voivat tarvita liikunnan soveltamista ja tukitoimia. Heidän liikkumisen mahdollistajana korostuvat julkiset palvelut, etenkin kuntien palvelut.

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017 -raportin mukaan soveltavan liikunnan palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Pienemmissä kunnissa soveltavan liikunnan ryhmiä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin suuremmissa kunnissa. Kuitenkin mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä organisoidummalta soveltavan liikunnan toiminta näyttäytyy ja keskittyy alan koulutuksen saaneiden ihmisten sekä liikuntatoimen tai vastaavan hallinnonalan vastuulle. Lisäksi muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on koordinoidumpaa. Pienemmissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa järjestelyt ovat monimuotoisempia: liikuntatoimen lisäksi palvelujen tarjoajia ovat usein sosiaali- ja terveystoimi tai kansalaisopisto.

Toiminnan suunnitelmallisuudessa on myös suurta vaihtelua. Selvitykseen osallistuneista kunnista alle puolessa (66 kuntaa) oli yksi tai useampi toimintaa ohjaava suunnitelma. Kuntastrategiat ja liikuntasuunnitelmat eivät näytä ohjaavan tai niissä ei ole huomioitu soveltavaa liikuntaa. Keskeisin liikuntatoimen yhteistyökumppani soveltavan liikunnassa on sosiaali- ja terveystoimi.

Kuntien panostukset soveltavaan liikuntaan ja tuotettujen palvelujen määrä näyttävät pysyneen viime vuosina samalla tasolla tai olevan jopa jonkinasteisessa laskussa. Kunnat kohdensivat soveltavaan liikuntaan resursseja yhteensä arviolta noin 8–9,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Selvästi eniten ryhmätoimintaa on iäkkäille, mutta ryhmiä järjestetään myös lapsille ja nuorille, sairaus- ja vammaryhmille sekä liikuntamuodoittain. Lisäksi kunnat tukevat toimintarajoitteisten omatoimista liikuntaa sekä järjestävät soveltavan liikunnan tapahtumia.

Kaikki järjestäjätahot huomioiden soveltavan liikunnan ryhmiä järjestetään kunnissa yhteensä arvioilta 10 000–12 000, joissa on kävijöitä yhteensä arviolta noin 150 000. Ryhmissä liikkuvat valtaosin ikääntyneet naiset.

Kuntien soveltavan liikunnan palveluita on arvioitu vuodesta 2000 lähtien neljän vuoden välein.  Vuoden 2017 kyselyyn vastasi 140 kuntaa ja vastausprosentti oli 47. Kyselyn toteutti Valtion liikuntaneuvoston toimeksiannosta Liikuntatieteellinen Seura ja tutkija Timo Ala-Vähälä (Juritele Oy).

VLN 2018:3 Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017 (PDF, 3 MB)