Valtion liikuntaneuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa (Lausuntopalvelu.fi 30.5.2025) luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon osalta palveluja koskevien muutosten tavoitteena on selkeyttää palveluja koskevaa säädöspohjaa sekä antaa hyvinvointialueille järjestämisen vapautta muun muassa terveysneuvonnan sisältöihin ja toteuttamistapoihin. Lisäksi tavoitteena on parantaa kutsuntoihin liittyvien terveystarkastusten laatua, kattavuutta ja saavutettavuutta sekä lisätä nuorten yhdenvertaisuutta yhdistämällä kutsuntoihin liittyvät ennakkoterveystarkastukset toisen asteen opiskelijoiden terveystarkastuksiin.

Yleiset huomiot:

Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että terveydenhuoltolakia kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Samalla liikuntaneuvosto korostaa, että väestön fyysisen aktiivisuuden edistäminen on keskeinen osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kansanterveyden vahvistamista.

Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti yhteydessä parempaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, oppimiskykyyn, työkykyyn ja elämänlaatuun. Riittävä liikunta ehkäisee monia kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntatottumukset luovat perustan koko elämän aikaiselle terveydelle.¹ Liikuntaa ja liikkumista ei ole kuitenkaan otettu vielä riittävän määrätietoisesti käyttöön työkaluna väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä sekä terveys- ja toimintakykyerojen kaventamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.² Toimintarajoitteiset henkilöt liikkuvat keskimäärin vielä tätäkin vähemmän.³ Nykyisin lapsista ja nuorista noin 40 prosentilla fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista.⁴

Väestötasolla riittämätön liikkuminen aiheuttaa lisäkustannuksia liittyen esimerkiksi terveydenhuollon suoriin kustannuksiin, ikääntyneiden kasvaviin hoivakuluihin, syrjäytymisen kustannuksiin sekä sosiaalietuuksien lisäkustannuksiin. Väestön liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään kolme miljardia euroa.⁵

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa panostaminen ennaltaehkäisyyn on nostettu esiin merkittävällä tavalla osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Hallitusohjelman mukaan ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua pitkäjänteisesti. Kansansairauksia voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla riskitekijöihin, kuten liikkumattomuuteen.⁶

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on myös kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteiksi muun muassa liikuntaosaamisen vahvistaminen eri koulutusaloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, liikunnan edistämisen hyvinvointialueiden strategioissa, elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan vahvistaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja kaatumisten ehkäisy.⁷

Väestön liikkumisen edistämiseksi tarvitaan vaikuttavia ja laajamittaisia toimia kaikilla hallinnon aloilla, kuten luotettavaa tietoa liikkumisesta, oikeanlaista ja oikea-aikaista viestintää sekä tiedon soveltamista käytäntöön.⁸ Avainasemassa ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lähes koko väestön ja tavoittavat myös vähän liikkuvia väestönosia, joita ei perinteisesti tavoiteta liikuntatoimessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osata motivoida, kannustaa ja neuvoa asiakasta liikkumaan. Tämä edellyttää systemaattista toimintamallia, jossa fyysisen toimintakyvyn arviointia (esim. Move!-mittaukset) hyödynnetään aktiivisesti sekä yksilöllisen tuen suunnittelussa että viestinnässä huoltajille.⁹

Valtion liikuntaneuvoston esitykset:

1. Fyysisen toimintakyvyn tuen kohdentamista ja huoltajayhteistyötä tulee vahvistaa. Esityksessä huoltajat kutsuttaisiin jatkossa mukaan 7. luokan terveystarkastukseen aiemman 8. vuosiluokan sijaan. Aiemmin vakiintuneen tavan mukaisesti valtakunnallisen Move!-mittausten tulosten käsittely on yhdistetty 8. luokan laajaan terveystarkastukseen, johon myös oppilaan vanhemmat ovat olleet kutsuttuina. Esityksen mukaan vanhemmat eivät enää olisi 8.luokan terveystarkastuksessa kutsuttuina, jolloin on erityisen tärkeää varmistaa, että 8. luokan aikana tapahtuu selkeä ja ymmärrettävä viestintä Move!-tuloksista huoltajille. Tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, kuten:

   – Kehitetään Fyysisen toimintakyvyn palautejärjestelmä, jossa Move!-tulokset toimitetaan huoltajille selkokielisesti ja yksilöllisesti tulkittuna, esimerkiksi sähköisen järjestelmän tai henkilökohtaisen palautekeskustelun kautta.

   – Päivitetään terveystarkastusten ja kouluterveydenhuollon prosessit, jotta fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja siihen liittyvä huoltajayhteistyö muodostavat kiinteän osan oppilaan hyvinvoinnin seurantaa.

   2. Terveystarkastusten sisältöön tulee sisällyttää fyysisen aktiivisuuden arviointi ja ohjaus kaikissa ikäryhmissä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi esitietolomakkeisiin sisältyvillä liikuntatottumuksia kuvaavilla kysymyksillä ja keskusteluilla liikuntatottumuksista. Myös kutsuntaikäisten terveystarkastukset tarjoavat tärkeän mahdollisuuden arvioida nuorten fyysistä toimintakykyä ja ohjata heitä kohti terveellisiä elämäntapoja. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä asevelvollisten toimintakyvyn, mielenterveyden ja palveluskelpoisuuden kannalta, ja sen edistämisellä juuri tässä ikävaiheessa voi olla erityisen merkittävä vaikutus nuoren hyvinvointiin ja tulevaisuuden toimintakykyyn.

   Neuko-tietokannan vuosiluokkakohtaisiin tarkastuslistoihin tulisi lisätä fyysinen toimintakyky ja Move!-tulokset keskusteltavien asioiden joukkoon erityisesti 5. ja 8. luokan laajoissa terveystarkastuksissa. Tämä varmistaa, että fyysinen toimintakyky ja aktiivisuus huomioidaan valtakunnallisesti yhdenmukaisesti eri alueilla ja että terveydenhuollon ammattilaisilla on selkeä ohjeistus aiheen käsittelyyn.

   3. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että opiskeluterveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa on riittävä osaaminen liikunnan terveysvaikutuksista ja kyky ohjata yksilöitä liikunnalliseen elämäntapaan.

   4. Yhteistyötä liikuntatoiminnan koordinoimiseksi koulujen, liikuntatoimen ja kolmannen sektorin kanssa tulee edelleen vahvistaa, jotta liikunta olisi luonteva osa arkea ja palveluketjuja.

Timo Heinonen                                                            Toni Piispanen
puheenjohtaja                                                              pääsihteeri
valtion liikuntaneuvosto                                              valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä. Valtioneuvosto asettaa liikuntaneuvoston eduskunnan toimikaudeksi.
 

Lähteet

1. U.S. Department of Health and Human Services. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report 2018. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://health.gov/sites/default/files/2019-09/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf.
2. Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. JA Husu, P. ym. 2022 Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
3. Nurmi-Koikkalainen, P. (ym.) 2017. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta. Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi 38/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2017. JA Ng, K. ym. 2022. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen. Teoksessa Kokko, S & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. SEKÄ Pyykkönen, T. & Rikala, S. 2018. Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2.
4. Husu, P. ym. 2022 Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
5. Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.
6. Vahva ja välittävä Suomi. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023.
7. Vahva ja välittävä Suomi. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023.
8. Helajärvi H. ym. 2015. Vähäisen liikkumisen terveyshaitat. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2015;131(18):1713-8.
9. Miia Länsitie ym. 2023. Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:9. Valtion liikuntaneuvosto 2023.

VLN lausunto hallituksen edistykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta (PDF, 751 kt)