Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015

Liikuntaneuvoston toiminnassa painottuivat aikaisempina vuosikymmeninä pääsääntöisesti urheilu- ja liikuntajärjestöjen ja liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista annetut lausunnot. 1990-luvun lopun liikuntalakiuudistuksen yhteydessä liikuntaneuvoston tehtäviä suunnattiin erityisesti laajakantoisiin ja periaatteellisesti tärkeisiin liikunta-asioihin. Neuvostolle säädettiin arviointitehtävä, joka koskee koko valtionhallinnon toiminnan arviointia liikunnan edistämisen näkökulmasta.

Arviointitehtävän toteuttaminen on osoittautunut haastavaksi. Liikuntakulttuuri on laajentunut ja arviointitieto liikuntaa edistävien toimenpiteiden vaikutuksista, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on edelleen vähäistä ja hajanaista. Neuvosto julkaisi ensimmäisen, lakisääteisen tehtävän mukaisen arviointinsa vuonna 2011. Tällöin Ramboll Management Consulting laati mallin liikuntapoliittisten toimenpiteiden arvioimiseksi. Arvioinnin toteuttamista johti erikseen asetettu arvioinnin ohjausryhmä. Tässä yhteydessä muiden hallinnonalojen toimenpiteitä lähinnä sivuttiin. Loppuvuodesta 2013 neuvosto julkaisi toisen arviointinsa, jossa tarkasteltiin liikuntatoimen kasvaneiden määrärahojen (+42 %) vaikutuksia liikunnan edistämisessä vuosina 2007‒2011.

Liikuntapolitiikan rajat ovat laajentumassa yhteiskuntaan. On huomattu, että poikkihallinnollinen yhteistyö ja eri toimialojen sitoutuminen ovat välttämättömiä tilanteessa, jossa väestön kokonaisaktiivisuus on laskenut tasolle, joka aiheuttaa laajamittaisia terveysongelmia. Nyt julkaistava raportti on ensimmäinen kerta, kun neuvosto kuvaa liikunnan edistämisen kokonaisuuden osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvosto tiedostaa, että raportissa ollaan vasta matkalla kohti vaikutusten arviointia. Tällä hetkellä puhutaan pääsääntöisesti määrärahojen kohdentumisen arvioinnista, ei siitä mitä tuloksia ja vaikutuksia toimenpiteillä saadaan aikaiseksi.

Liikuntalain (1998) perusteluissa todettiin, että neuvoston arviointitehtävään sisältyy muun muassa liikuntalain toimeenpanon ja vaikutusten seuranta. Neuvosto on huomioinut tämän kirjauksen laatiessaan nyt käsillä olevaa raporttia. Tästä syystä arvioinnin painopiste on ollut liikunnan kansalaistoiminnan, kuntien liikuntatoimen ja liikuntapolitiikan kolmikannan, lasten ja nuorten liikunnan, terveyttä edistävän liikunnan ja huippu-urheilun arvioinnissa. Arvioinnin toteuttamisessa on hyödynnetty pääosin olemassa olevaa tietoa – ja sitä on pyritty myös visualisoimaan. Erityisliikunnan ja liikuntatieteen osuuksista ovat pääosin vastanneet neuvoston jaostot. Päävastuun arvioinnista on
kantanut liikuntapolitiikan jaosto.

Kehitystä liikunnan tiedolla johtamisessa on tapahtunut. Myös liikunnan toimijakenttä on alkanut kiinnostua arvioinnista, mikä on merkinnyt uudenlaisten tiedonkeruutapojen syntymistä. Tästä huolimatta on vielä matkaa siihen, että asioiden valmistelu, arviointi ja toimenpiteiden seuranta perustuisivat systemaattiseen tiedolla johtamisen otteeseen. Jotta arviointia voi jatkossa kokonaisvaltaisemmin suorittaa, tarvitaan tietoa liikuntajärjestelmän toimivuudesta, toiminnan
laadusta ja tavoittavuudesta. Keskeistä on myös kansalaisten näkemyksen ja tarpeiden kuuleminen. Neuvosto toivoo arvioinnin osaltaan auttavan tulevien päätösten valmistelussa ja suunnittelussa sekä luovan selkänojaa muiden hallinnonalojen kiinnostukselle liikuntaa kohtaan.

VLN 2015:4 Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015 (PDF, 3 Mt)