Siirry sisältöön

Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa

Julkaisu
Huippu-urheiluJärjestötSoveltava liikuntaYhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Raportti tarkastelee lajiliittojen itsensä kertomana, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet vammaisurheilulajien toteutuksessa ja erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden mukaan ottamisessa lajiliiton toimintaan. Raportissa esitellään suunnitelma lajiliittojen systemaattiselle seurannalle opetus- ja kulttuuriministeriön tulosperusteisen arvioinnin tueksi.

 

Raportin yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki lajiliitot huomioiden Suomesta löytyy vähintään 38 lajiliittoa, joiden toiminnassa on mukana erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Vammaisurheilun konkareiden lisäksi mainitussa luvussa ovat mukana myös sellaiset lajiliitot, jotka vasta käynnistävät toimintaa, toteuttavat esimerkiksi Special Olympics -toimintaa tai joissa pääpaino on muussa kuin kilpaurheilussa (esimerkiksi kiipeily, urheilusukellus).

Lajiliitot ovat hyvin erilaisissa vaiheissa. Noin kolmasosa ei liikuta erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä lainkaan. Toisessa päässä ovat ne prosessissa pisimmälle edenneet noin 20 lajiliittoa, jotka keskittyvät joko vammaiskilpaurheiluun ja/tai ovat soveltaneet palvelujaan erilaisille erityisryhmille. Väliin jäävä runsas kolmasosa on käynnistänyt erilaisia erityisryhmille suunnattuja palveluja, mutta toiminta on vielä pientä tai kohdistuu johonkin rajattuun ryhmään. Prosessissa pisimmälle edenneissä lajiliitoissa erityisryhmät ja vammaisurheilu ovat osa lajiliittojen perustyötä jopa siinä määrin, että arviointimittarien soveltuvuutta joudutaan ehkä tulevaisuudessa arvioimaan uudelleen. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen Judoliitto, Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Uimaliitto.

Lajiliittojen tärkein kehittämiskohde on jäsenseurojen tukeminen erityisliikunnassa ja vammaisurheilussa. Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja mahdollisuuksia olla mukana lajiliiton toiminnassa voi parantaa esimerkiksi kehittämällä verkkopalvelun saavutettavuutta, keräämällä palautetta liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä itseltään ja rekrytoimalla heitä tai vammaisurheilun edustajia hallitukseen, luottamuselimiin ja erilaisiin toimijarooleihin. Jokaisessa lajiliitossa tulee olla erityisliikunnasta tai vammaisurheilusta vastaava työryhmä ja nimetty vastuuhenkilö. Paralympialajeissa luokittelujärjestelmien kuntoon saattaminen tukee myös uusien vammaisurheilijoiden rekrytointia.

Raportin kirjoittamisesta on vastannut tutkimuspäällikkö Aija Saari, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.

VLN 2015:1 Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa (PDF, 4 Mt)