Liikunnan yritystoiminta
Tässä osiossa tarkastellaan liikunnan yritystoiminnan mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Teema on keskeinen, koska yritykset ovat yhä näkyvämpi osa liikunnan palvelu-, osaamis- ja työllisyyskenttää. Osassa lajeista yritysten tuottamat palvelut ovat keskeinen osa lajien harrastusmahdollisuuksia.
Kehityskulku 1 (skenaarion 1. ”Polarisoitunut Suomi” valossa)
- Aktiiviliikkujat hyödyntävät entistä enemmän yksityisiä palveluja, mikä vauhdittaa liikunta-alan kasvua.
- Samalla ala keskittyy: liikunta-alan suuret ketjut ja kansainväliset toimijat vahvistuvat ja ostavat pienempiä suomalaisia yrityksiä. Pienten toimijoiden asema vaikeutuu ja kilpailu vähenee.
Kehityskulku 2 (skenaarion 2. ”Niukkuuden negatiivinen kierre” valossa)
- Hyvinvointitrendin hiipuminen ja taloudelliset haasteet näkyvät myös markkinoilla. Yhä useampi ei käytä maksullisia liikuntapalveluita, mikä supistaa liikunta-alan yritystoimintaa.
- Samalla palvelujen monipuolisuus, saatavuus ja innovatiivisuus heikkenevät.
Kehityskulku 3 (skenaarion 3. ”Liikkumisen myönteinen kehä” valossa)
- Yksityinen liikunta-ala kasvaa, kun yhä useampi hyödyntää harrastamisessa yksityisiä palveluja.
- Alalle syntyy uusia yrityksiä, palvelumalleja ja kaupallistettavia innovaatioita.
- Digitaaliset palvelut mahdollistavat suomalaisille liikunta-alan yrityksille kansainvälisen kasvun, mikä lisää menestystä ja monipuolistaa kotimaista tarjontaa.
Kehityskulku 4 (skenaarion 4. ”Tasapainottelun polku” valossa)
- Liikuntapalvelujen tuotannossa painopiste siirtyy kumppanuuksiin.
- Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin monituottajamallit, kuten ulkoistaminen, palvelusetelit, kumppanuudet ja yhteisölliset alustat, yleistyvät. Ne paikkaavat resurssien rajallisuutta, mutta lisäävät samalla palvelukentän kirjavuutta ja alueellista vaihtelua.
Teeman keskeisiä kysymyksiä
- Miten varmistetaan, että liikunta-alan yritystoiminta pystyy tarjoamaan liikuntapalveluita yhä moninaistuvalle väestölle sekä huomioimaan palveluissa erilaistuvat lähtökohdat (esim. perheiden ja yksilöiden erilaiset tilanteet)?
- Miten liikunta-alan ekosysteemiä kehitetään niin, että se tuottaa sekä kaupallista kasvua että laajempia hyvinvointivaikutuksia?
- Miten julkinen, yksityinen ja kolmas sektori saadaan toimimaan aidosti yhdessä liikuntapalveluiden tuottamisessa?
- Onko suomalaisilla liikunta-alan yrityksillä riittävää uudistumiskykyä ja osaamista hyödyntää tekoälyä ja digitalisaatiota vai jääkö potentiaali käyttämättä?
- Miten Suomi asemoi itsensä kansainvälisillä liikunta-alan markkinoilla?
