Liikkumisen, liikunnan ja urheilun skenaarioita 2040–2050

Tarve tarkastella liikkumisen, liikunnan ja urheilun tulevaisuutta on vahvistunut viime vuosina. Liikkumisen edellytyksiä muovaavat useat samanaikaiset kehityskulut, kuten väestörakenteen muutokset, alueellinen ja taloudellinen eriytyminen, digitalisaatio, arjen rakenteiden muuttuminen, ekologisen kestävyyden vaatimukset sekä julkisen talouden paineet.

Nämä kehityskulut vaikuttavat siihen, miten liikkumista, liikuntaa ja urheilua tulevaisuudessa esimerkiksi järjestetään, rahoitetaan, johdetaan tai miten siihen osallistutaan. Tulevaisuuden kannalta on olennaista tunnistaa, millaisia vaikutuksia kehityskuluilla voi olla eri teemoihin ja toimijaryhmiin sekä millaisia valintoja niiden pohjalta olisi syytä tehdä jo nyt.

Liikkumisen, liikunnan ja urheilun skenaariot kuvastavat neljää toisistaan poikkeavia mahdollisia tulevaisuuksia 2040–2050-luvuilla. Mikään skenaarioista ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan, vaan todellisuus tulee todennäköisemmin olemaan jokin yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaarioiden rinnalla tulevaisuuden kehityskulkuja tarkastellaan myös teemakohtaisesti, kuten liikunnan olosuhteiden ja kansalaistoiminnan näkökulmasta.

Skenaariot ovat valmistuneet osana valtion liikuntaneuvoston toimikauden 2023–2027 ennakointi- ja tulevaisuustyötä. Skenaariot on rakennettu yhdessä eri alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Skenaariotyön tietopohjan muodostaa valtion liikuntaneuvoston tilasto- ja ennustekatsaus.

Skenaariot tarjoavat välineitä tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamiseen, keskustelun herättämiseen sekä päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Ne auttavat pohtimaan, millaisiin kehityskulkuihin halutaan pyrkiä, mitä niiden saavuttaminen edellyttää ja millaisia valintoja tarvitaan, jotta ei-toivottuihin tulevaisuuksiin ei ajauduta.

Skenaario 1: Polarisoitunut Suomi – liikkumisen jakolinjat

Skenaario kuvastaa Suomea 2040–2050-luvuilla, jossa liikkumisen, liikunnan ja urheilun kenttä
eriytyy vahvasti. Terveys ja hyvinvointi säilyvät arvostettuina tavoitteina, mutta esimerkiksi arjen
rakenteet, taloudelliset resurssit ja alueelliset olosuhteet jakavat ihmisiä yhä selvemmin erilaisiin
asemiin. Osalla väestöryhmistä ja toimijoista on hyvät edellytykset liikkua, harrastaa ja kehittää
toimintaansa. Toisilla nämä edellytykset heikkenevät.

Skenaariossa:

• Liikkuminen eriytyy: osa liikkuu paljon, osa yhä vähemmän.
• Liikuntapaikkaverkosto supistuu ja alueelliset erot kasvavat.
• Kotitalouksien taloustilanne säilyy vaikeana, mikä kasvattaa harrastusmahdollisuuksien sosioekonomista eriytymistä alueiden välillä.
• Yksityiset liikuntapalvelut kasvavat vauraammilla alueilla.
• Liikunta-alan suurketjut vahvistuvat, ja markkina keskittyy.
• Seurakenttä jakautuu ammattimaistuviin seuroihin ja kevyempiin yhteisöihin.
• Liikunta-alan osaamisvaatimukset kasvavat, ja monialaisen asiantuntijaosaamisen tarve vahvistaa korkeakoulutuksen merkitystä. Ammatillisen koulutuksen rooli painottuu käytännön ohjaus- ja toteutustehtäviin.
• Liikkumisen, liikunnan ja urheilun eri toimintoihin kohdistuva rahoitus eriytyy.
• Huippu-urheilun asema säilyy ennallaan. Osalla perinteisistä lajeista edellytykset heikentyvät. Rinnalle nousee uusia lajeja, jotka pystyvät paremmin vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön.
• Laadukasta ja ilmaista liikuntasisältöä tarjoavat sosiaalisen median kanavat tukevat omatoimista liikkumista.

Skenaario 2: Niukkuuden negatiivinen kierre – liikkumisen supistuva ekosysteemi

Skenaario kuvastaa Suomea 2040–2050-luvuilla, jossa pitkittynyt niukkuus supistaa liikkumisen, liikunnan ja urheilun ekosysteemiä. Julkisen talouden säästöpaineet, kotitalouksien heikentynyt ostovoima ja kaiken kaikkiaan rapautuvat olosuhteet kaventavat mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Liikunta menettää asemaansa arjen valintana.

Skenaariossa:

• Liikkuminen supistuu: useimmilla se rajoittuu vain välttämättömään arkiliikkumiseen.
• Harva näkee liikkumisen ja liikunnan keskeisinä tekijöinä arjen valinnoissa.
• Kunnat leikkaavat liikuntapalveluja jyrkästi, ja olosuhteet rapautuvat.
• Rahoitus ei enää turvaa edes liikunta-alan perustason toimintaa.
• Liikunnan kulutusmahdollisuudet heikkenevät lähes kaikissa väestöryhmissä.
• Maksullisten liikuntapalvelujen kysyntä laskee, alan yritystoiminta supistuu.
• Liikunta-ala menettää vetovoimaansa koulutus- ja työalana.
• Perinteinen seuratoiminta heikkenee ja näivettyy.
• Huippu-urheilun rahoitus, suosio, ja yhteiskunnallinen merkitys heikkenevät mm. eettisten haasteiden ja ilmastokritiikin myötä.
• Digitalisaatio vähentää entisestään arkiliikkumista, mutta sen sisällöt vievät aikaa ja mielenkiintoa myös liikunnan harrastamiselta.

Skenaario 3: Liikkumisen myönteinen kehä – hyvinvoivat yhteisöt

Skenaario kuvastaa Suomea 2040–2050-luvuilla, jossa liikkumisen, liikunnan ja urheilun ympärille syntyy myönteinen kierre. Talouden vahvistuminen, hyvinvoinnin arvostus, yhteisöllisyys ja paremmat olosuhteet lisäävät sekä liikkumista että harrastamista. Julkiset ja yksityiset palvelut, rahoitus, osaaminen ja digitalisaatio tukevat samaa suuntaa: liikkumisesta tulee entistä luonnollisempi osa hyvää elämää.

Skenaariossa:

• Aktiivisesta liikkumisesta tulee luonnollinen osa ihmisten arkea.
• Liikkumisen ja liikunnan edistäminen nousee laajasti kunnissa strategiseksi painopisteeksi.
• Liikuntaolosuhteisiin investoidaan vahvasti, ja verkosto paranee.
• Kotitalouksien varallisuus vahvistuu. Liikuntapalveluja käytetään enemmän.
• Yksityinen liikunta-ala kasvaa, uudistuu ja kansainvälistyy.
• Yhteisöllisyys vahvistuu, seuratoiminta uudistuu ja vapaaehtoisuus kasvaa.
• Liikunta-alan osaamistarpeet kasvavat ja erikoistuvat. Osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan. Työllisyys säilyy hyvänä.
• Julkinen ja yksityinen rahoitus vahvistuvat ja tukevat kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä liikunta-alan kehittämistä.
• Huippu-urheilun yhteiskunnallinen asema vahvistuu taloudellisen merkityksen, menestyksen, näkyvyyden ja yhteisöllisen merkityksen myötä.
• Digitalisaatio valjastetaan tukemaan fyysistä aktiivisuutta.

Skenaario 4: Tasapainottelun polku – liikkumisen ylläpidon Suomi

Skenaario kuvastaa Suomea 2040–2050-luvuilla, jossa liikkumisen, liikunnan ja urheilun perusrakenne säilyy, mutta kehitys on varovaista ja valikoivaa. Palveluja, olosuhteita ja rahoitusta ylläpidetään, mutta uusiin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan kaikkialla. Liikkumisen mahdollisuudet riippuvat yhä enemmän yksilön resursseista, asuinympäristöstä ja siitä, mihin kehittämistä pystytään kohdentamaan.

Skenaariossa:

• Liikkuminen aktiivisilla kulkutavoilla muuttuu yhä enemmän tietoiseksi valinnaksi.
• Liikuntapalvelujen perusresursointi säilyy, mutta resurssit kehittämiseen ovat maltillisia.
• Liikuntaolosuhteita ylläpidetään priorisoiden ja valikoiden.
• Vaikea taloustilanne ja vapaa-ajan valintojen eriytyminen jakavat kotitalouksia.
• Liikuntapalvelujen tuotannossa painopiste siirtyy kumppanuuksiin.
• Kansalaisaktiivisuus kasvaa, mutta ei kohdistu liikunta- tai urheiluseuroihin.
• Liikunta-alan osaamistarpeet muuttuvat koulutusta nopeammin, mikä lisää osaajapulaa.
• Julkinen panostus liikuntaan vähenee maltillisesti. Painopiste siirtyy perustoimintojen turvaamiseen.
• Huippu-urheilun viihteellisyys ja kaupallisuus korostuvat.
• Digitalisaatio syventää liikkumisen eroja.

Seitsemän teemaa skenaarioiden valossa

Osana skenaariotyötä tarkasteltiin seitsemää liikkumisen, liikunnan ja urheilun kannalta keskeistä teemaa skenaarioiden näkökulmasta sekä laadittiin teemaan liittyviä kysymyksiä tulevaisuuden pohdinnan tueksi. Klikkaa alta teeman otsikkoa ja tutustu kunkin teeman kehityskulkuihin tarkemmin.

1. Väestön liikkuminen, liikunnan harrastaminen ja toimintakyky
2. Liikunnan olosuhteet
3. Kuntien liikuntapalvelut
4. Liikunnan kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö
5. Liikunnan yritystoiminta
6. Liikunta-alan koulutus, työvoima, osaaminen ja tutkimus
7. Kilpa- ja huippu-urheilu sekä ammattiurheilu

Lue lisää ja hyödynnä:

• Esitys: Mihin suuntaan liikumme Mihin suuntaan liikumme? – Liikkumisen, liikunnan ja urheilun skenaarioita 2040–2050, valtion liikuntaneuvosto
  PowerPoint-esitys ja Esitys pdf-muodossa
  
• Raportti: Mihin suuntaan liikumme? – Liikkumisen, liikunnan ja urheilun skenaarioita 2040–2050
  Iina Tunkkari, Eeva Vilkkumaa, Kirsi Siltanen, Kaisu Kolehmainen, Ella Junnila ja Nosh A Lody
  Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2026:1
  Linkki pdf-julkaisuun