Kilpa- ja huippu-urheilu sekä ammattiurheilu
Kilpa- ja huippu-urheilu sekä ammattiurheilu muodostavat laajan kokonaisuuden, mutta tässä osiossa tarkastelu rajautuu erityisesti huippu-urheiluun ja sen tulevaisuuden kehityskulkuihin. Teema on keskeinen, koska huippu urheilulla on itseisarvon lisäksi omat vaikutuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja väestöön muun muassa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden, hyvän mielen ja ilon tuottajina sekä Suomen kansainvälisen tunnettuuden lisääjänä. Samalla toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka haastaa rahoitusta ja eettisiä lähtökohtia.
Kehityskulku 1 (skenaarion 1. ”Polarisoitunut Suomi” valossa)
- Huippu-urheilun yhteiskunnallinen asema säilyy nykyisen kaltaisena. Se kiinnostaa edelleen, vaikka kansainvälinen menestys ei ole parantunut.
- Osa suomalaisista perinnelajeista menettää edellytyksiään heikentyvien harjoitteluolosuhteiden vuoksi (esim. talvilajit) ja suositut kansainväliset lajit puolestaan lisääntyvien eettisten ongelmien (esim. arvokisat ja ihmisoikeusrikkomukset) takia. Niiden rinnalle nousee uusia lajeja, joissa kansallista menestystä rakennetaan tavoitteellisesti ja jotka pystyvät paremmin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.
Kehityskulku 2 (skenaarion 2. ”Niukkuuden negatiivinen kierre” valossa)
- Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen vähäisyys ohjaa huomiota yhä enemmän kansallisella tasolla väestön liikkumisen edistämiseen kansanterveydellisistä ja -taloudellisista syistä.
- Samalla huippu-urheilun yhteiskunnallinen merkitys heikkenee.
- Kansainvälisten urheiluorganisaatioiden eettiset ja ilmastoon liittyvät kysymykset lisäävät kritiikkiä. Tämä vaikeuttaa rahoituksen saamista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja horjuttaa alan kestävää kehitystä.
Kehityskulku 3 (skenaarion 3. ”Liikkumisen myönteinen kehä” valossa)
- Huippu-urheilun yhteiskunnallinen asema vahvistuu.
- Kansallismielisyys, tarve kansainväliseen näkyvyyteen, huippu-urheilun taloudellisen merkityksen kasvu ja parantunut menestys nostavat arvostusta.
- Samalla huippu-urheilu vastaa aiempaa paremmin eettisiin haasteisiin, ja sen merkitys yhteisöllisyyden luojana kasvaa.
- Houkuttelevuutta lisää se, että huippu-urheilijan ura näyttäytyy taloudellisesti realistisempana useammassa lajissa. Tämä vahvistaa huippu-urheilun imua ja saa yhä useamman nuoren suuntaamaan tavoitteellisesti huippu-urheilijan polulle.
Kehityskulku 4 (skenaarion 4. ”Tasapainottelun polku” valossa)
- Huippu-urheilussa korostuvat viihteellisyys, kaupallisuus ja yksilöt, erityisesti yksittäiset urheilijat ja heidän henkilöbrändinsä, minkä myötä urheilun itseisarvo ja varsinainen urheilusuoritus jäävät osin taustalle.
- Kansainvälisesti kiinnostavat lajit nousevat keskiöön, kun yleisöt, sponsorit ja media seuraavat aiempaa vahvemmin globaaleja urheilumarkkinoita.
- Kansainvälinen kilpailu kovenee, kun yhä useammat valtiot panostavat huippu-urheiluun strategisesti ja taloudellisesti. Suomi ei pysy mukana tässä kehityksessä, mikä heikentää menestystä ja rapauttaa huippu-urheilun yhteiskunnallista asemaa.
Teeman keskeisiä kysymyksiä:
- Miten Suomi voi rakentaa asemaansa kansainvälisenä huippu-urheilumaana ja mitä se todellisuudessa vaatii?
- Miten huippu-urheilu voi säilyttää yhteiskunnallisen oikeutuksensa tilanteessa, jossa eettiset ongelmat, ilmastokysymykset ja kasvava eriarvoisuus haastavat sen asemaa? Miten suomalainen huippu-urheilu vastaa eettisiin haasteisiin?
- Miten varmistetaan, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa ja tavoitella huippu-urheilijan uraa, eikä se ole perhetaustaan tai asuinalueeseen liittyvä etuoikeus?
- Miten huippu-urheilijan ja valmentajan urasta tehdään taloudellisesti realistinen vaihtoehto useammassa lajissa ja eri sukupuolille?
- Miten turvataan perinteisten talvilajien tulevaisuus tilanteessa, jossa harjoitteluolosuhteet heikkenevät ilmastonmuutoksen myötä?
