Korona iski liikunta-alalla akuutisti erityisesti yrityksiin, urheiluopistoihin ja osaan seuroista – Merkittävimmät vaikutukset nähtäneen myöhemmin

Koronapandemia ja -rajoitukset vaikuttivat liikunta-alan toimijoihin hyvin vaihtelevasti maalis-toukokuussa 2020. Liikunta-alalla ei näytä olevan koronakriisin voittajia. Vakavimmat akuutit vaikutukset koronalla on ollut alan yrityksiin, mutta myös moni urheiluopisto, osa urheiluseuroista ja muista alan toimijoista on kokenut merkittäviä haasteita.

Keväällä tehdyt merkittävät talouden sopeuttamistoimet näyttävät pääosin pelastavan alan toimijoita kriisin akuutista vaiheesta, mutta moneen toimijaan korona vaikuttanee toden teolla vasta myöhemmin esimerkiksi valtion ja kuntien talouden heikentyessä, rahapelituottojen vähentyessä tai mikäli uudet rajoitustoimet estävät toiminnan syksyllä.

Valtion liikuntaneuvosto toteutti toukokuussa selvityksen koronapandemian akuuteista vaikutuksista liikuntatoimialaan. Selvityksessä kuvataan kuntien liikuntapalveluiden, urheiluseurojen ja järjestöjen sekä liikunta-alan yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden tilannetta maalis-toukokuussa 2020. Selvityksen tiedot on kerätty liikunta-alan toimijoille toukokuun alussa lähetetyillä kyselyillä.

Selvityksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset:

• Irtisanomiset ja lomautukset: Korona ei aiheuttanut keväällä 2020 merkittävässä osassa liikunta-alan toimijoita irtisanomisia. Lomautuksia on tapahtunut jonkin verran julkisella sektorilla (esim. kuntien liikuntapalvelut), ja merkittävässä osassa kolmannen sektorin toimijoita sekä etenkin yrityksiä, joista reilut puolet on käynnistänyt lomautuksia. Jos koronarajoitukset tiukentuvat uudestaan syksyllä, lomautusten ja irtisanomisten määrä kasvanee merkittävästi.
• Liikunta-alan yritykset: Liikunta-alan yritysten toimintaedellytyksiin koronarajoitukset ovat vaikuttaneet pääosin erittäin paljon, monilla keskeyttäneet toiminnan kokonaan. Kyselyyn vastanneilla liikunta-alan yrityksillä 59 %:ssa liikevaihto on laskenut vähintään puolella ja 40 %:lla yrityksistä vähintään 75 %. Alan yrityksistä kuitenkin puolet arvioi varmasti selviytyvän koronakriisistä ja lopuistakin reilu kolmannes arvioi ehkä selviä­vänsä. Kyselyyn vastanneiden liikunta-alan yritysten tilanne näyttäytyy monelta osin heikommalta kuin yritysten tilanne keskimäärin.
• Kuntien liikuntapalvelut: Kuntien keskeiset liikuntapalvelut ovat olleet pääosin keskeytetty tai suljettu keväällä 2020 (pois lukien ulkoilu- ja luontoliikuntapaikat). Manner-Suomen kuntien liikuntapalveluille aiheutuneet tulonmenetykset maalis-toukokuulta 2020 olivat arviolta yhteensä 22-23 M€ (nettomenetys ei arvioitavissa). Merkittävimmät koronan vaikutukset kuntien liikuntapalveluihin nähdään todennäköisesti vasta myöhemmin kuntatalouden yleisen heikentymisen myötä, jolloin moni kunta voi joutua leikkaamaan liikuntapalveluistaan.

• Urheiluseurat: Valtaosa (80 %) yhdistyspohjaisista urheiluseuroista selvisi kevään 2020 rajoituksista melko vähillä ongelmilla. Viidennekselle seuroista aiheutui kuitenkin paljon tai erittäin paljon ongelmia. Näitä seuroja yhdistää raskas kiinteiden kulujen rakenne, tulorahoituksen nopea vähentyminen ja talouspuskurien puuttuminen. Ry-pohjaisten seurojen tulonmenetykset (maalis-toukokuu 2020) olivat arviolta yhteensä 76 M€ (nettomenetykset 47 M€). Osakeyhtiö-pohjaisissa seuroissa tilanne oli haastava jo kevään jälkeen: Noin puolet oy-seurojen vastaajista arvioi tilanteensa kriittiseksi.

• Lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt: Lajiliitoissa ja muissa liikuntajärjestöissä koronakriisi vaikutti erityisesti huippu-urheiluun, tapahtumiin, leireihin ja näytöksiin sekä kilpailutoimintaan. Järjestöjen talouteen liittyvät suurimmat vaikutukset nähtäneen vasta syksyllä 2020. Maalis-toukokuun 2020 tulonmenetykset järjestöissä olivat arviolta 11,4 M€ (nettomenetykset 2,1 M€).
• Liikunnan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot: Koulutus- ja tutkimusorganisaatioista koronarajoitukset ovat vaikuttaneet eniten niihin, joilla erilainen maksul­linen palvelutoiminta on merkittävä osa tulorahoitusta, kuten liikunnan koulutuskeskuksiin (urheiluopistot). Rajoitukset pysäyttivät urheiluopistojen asiakasvirrat lähes kokonaan. Kaikkien koulutuskeskusten osalta arvio maalis-toukokuun nettomenetyksistä on yhteensä noin 6 M€. Alan muihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin korona on vaikuttanut pääsääntöisesti vain jonkin verran, mutta muutaman yhteisön taloudellista tilannetta korona on heikentänyt erittäin paljon.
• Digitalisaatio ja ulkoliikunta: Koronakriisi on nostanut digitalisaation sekä ulkoliikuntalajien ja luontoliikunnan merkitystä liikunta-alalla. Lähes kaikkialla liikunta-alalla on otettu kevään aikana merkittävä digiloikka. Kriisin aikana erilaiset ulkoliikuntalajit ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan.
• Pitkän aikavälin vaikutukset: Koronakriisin vaikutuksia on vielä kesäkuussa 2020 mahdotonta arvioida laaja-alaisesti. Lopulliset vaikutukset riippuvat kriisin pituudesta ja yleisen taloustilanteen kehittymisestä. Jos syksyllä 2020 tulee toinen korona-aalto ja yhteiskunnassa joudutaan uudelleen kiristämään rajoituksia, yhä useampi liikunta-alan toimija on merkittävissä vaikeuksissa.

Valtion liikuntaneuvoston selvitys Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Selvitys julkaistiin webinaarissa 17.6.2020 klo 10.30 ̶̶ 12.30.

Lisätietoa selvityksestä:
pääsihteeri Minttu Korsberg
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: minttu.korsberg@minedu.fi tai puhelin: 029 533 0018