Siirry sisältöön

Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA)

Kaikkien hallinnonalojen päätöksillä ja toimilla vaikutetaan väestön liikkumiseen ja liikuntaan. Väestön liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi liikkumisen ja liikunnan kysymykset tulee huomioida mm. sosiaali- ja terveys-, koulutus-, ympäristö- ja liikennepalveluihin liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa.

Osana eri hallinnontasojen suunnittelua ja päätöksentekoa tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointia, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä suunnitteilla olevan toimenpiteen vaikutuksista. Toistaiseksi erilaisissa ennakkoarvioinneissa ei ole arvioitu riittävästi toimenpiteiden vaikutuksia liikuntaan ja liikkumiseen.

Tämä sivusto esittelee liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia (LIVA), jossa ennakoidaan toimenpiteiden tai päätösten vaikutuksia ihmisten liikuntaan ja liikkumiseen sekä mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa liikuntaa. Sivustolta löydät muun muassa tarkistuslistat liikkumisvaikutusten arvioinnin tueksi sekä hyviä esimerkkejä tehdyistä vaikutusten ennakkoarvioinneista. Sivusto on osa liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin kehittämistyötä (1.9.2021–31.5.2022), mutta sivuston rakentaminen ja materiaalien työstäminen jatkuu vielä kehittämistyön jälkeenkin.

Miksi tarvitaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia?

Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi merkittävimmistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista. Lapsista vain noin kolmannes ja aikuisista 40 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yli 70-vuotiaista vain joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka viides täyttää terveysliikunta-suosituksen.

Kaikkien hallinnonalojen ja -tasojen päätöksillä ja toimilla vaikutetaan väestön liikkumiseen ja liikuntaan. Mitä enemmän on kyse terveysliikunnan ja etenkin arkiliikkumisen sekä niiden olosuhteiden edistämisestä, sitä enemmän on merkitystä muiden hallinnonalojen kuin liikuntahallinnon toimenpiteillä.

Väestön riittämättömään liikkumiseen puuttuminen edellyttää liikkumisen kysymysten huomioimista kaikkien hallinnonalojen ja -tasojen valmistelussa ja päätöksenteossa.

Nykyisin eri hallinnonalojen vaikutusten arvioinneissa ei monesti huomioida toimenpiteen tai päätöksen vaikutuksia väestön liikkumiseen ja liikuntaan. Myöskään liikuntatoimen päätösten vaikutuksia ei aina arvioida systemaattisesti.

Mitä on liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA)?

Arvioidaan, millaisia vaikutuksia tehtävillä toimenpiteillä tai päätöksillä on ihmisten liikuntaan ja liikkumiseen sekä mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa liikuntaa.

Toimenpiteet tai päätökset voivat vaikuttaa (myönteisesti tai haitallisesti) joko: A) välittömästi liikuntaan ja liikkumiseen (esimerkiksi uusi kävely- ja pyörätie) tai B) välillisesti, pitkällä aikavälillä ja eri tekijöiden yhteisvaikutuksena (esimerkiksi maankäyttö ja kaavoitus).

Tärkeä tunnistaa, mihin kohderyhmiin vaikutukset kohdistuvat ja tarvittaessa arvioida vaikutuksia eri ryhmien kannalta erikseen. Erityisen tärkeää on tunnistaa vaikutukset väestöryhmiin, joiden liikunnan ja liikkumisen edellytykset ovat muuta väestöä haavoittuvaisempia ja riippuvaisempia lähipiirin, ympäristön ja yhteiskunnan tuesta, kuten lapset ja nuoret sekä erityistä tukea tarvitsevat ja heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät.

Keskeisiä vaikutustyyppejä

1. Välittömät vaikutukset ihmisten liikuntaan ja liikkumiseen (esimerkiksi kävelyyn ja pyöräilyyn tai liikuntakasvatukseen).

2. Vaikutukset fyysiseen arkiympäristöön, kuten rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön (esimerkiksi asuin-, päiväkoti- ja koulurakennukset, palvelutalot ja näiden lähiympäristöt, luonto- ja virkistysalueet sekä liikennejärjestelmät) sekä yhdyskuntarakenteeseen (eri toimintojen ja niitä yhdistävien liikenneväylien sijoittuminen ja saavutettavuus).

3. Vaikutukset arjen rakenteeseen (esimerkiksi työaika ja sen joustavuus, etätyö sekä koulu- tai opiskelupäivä) ja palveluihin (esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut).

4. Vaikutukset liikuntaa ja liikkumista edistävien toimijoiden (esimerkiksi liikuntaseurat, kunnan liikuntapalvelut ja yritykset) toimintaedellytyksiin (esimerkiksi verotus, vapaaehtoistyön edellytykset tai hallinnollinen taakka).

Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tavoitteet

Tavoitteena on vaikutusten arvioinnin yleisten tavoitteiden (esimerkiksi avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus) lisäksi:

  • lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa valmistelijoille, päätöksentekijöille ja sidosryhmille (esim. kuntalaiset) eri toimenpiteiden vaikutuksista liikuntaan ja liikkumiseen,
  • muuttaa suunnittelukäytäntöjä ja tehtäviä ratkaisuja liikunta ja liikkumista tukeviksi ja edistäviksi,
  • ehkäistä tai vähentää tehtävien ratkaisujen haitallisia vaikutuksia liikuntaan ja liikkumiseen sekä
  • lisätä mahdollisuuksia arvioida liikuntaan ja liikkumiseen liittyvien tavoitteiden toteutumista.

Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin prosessi

Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin prosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, kun jollakin valmisteltavalla asialla tunnistetaan olevan vaikutuksia liikuntaan ja liikkumiseen. Tämän jälkeen organisoidaan arviointiprosessi, kuten määritellään arvioinnin aikataulu ja ketkä osallistuvat arviointiin.

Seuraavassa vaiheessa määritellään ratkaisuvaihtoehdot. Tarkastelussa on ainakin vallitseva tilanne, jossa ei tehdä muutoksia nykytilaan (ns. nollavaihtoehto) ja vaihtoehdot, joissa tehdään nykytilaan jonkinlainen muutos. Vaihtoehtojen lisäksi on hyvä määritellä, millä kysymyksillä vaihtoehtoja arvioidaan.

Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tueksi on tärkeää kartoittaa tietotarpeet ja kerätä tarvittava tietopohja. Kerättyjen tietojen pohjalta arvioidaan, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat liikuntaan ja liikkumiseen. Tarvittaessa hankintaan lisää tietoa arvioinnin tueksi, esimerkiksi osallistamalla ja kuulemisella.

Viimeisessä vaiheessa vertaillaan eri vaihtoehtoja ja tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen on tärkeä tiedottaa päätöksestä ja sen perusteista. Ennakkoarvioinnin jälkeen on myös tärkeää seurata ja jälkikäteisarvioida, miten vaikutukset ovat toteutuneet.

Hyviä esimerkkejä ennakkoarvioinneista, joissa mukana liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia

Imatran kaupunki: Koulujen palveluverkkoselvitys (LAVA)
Tunnistettu hyvin eri mallien ja ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset erityisesti lasten ja nuorten koulumatkoihin (koulumatkan pituus ja turvallisuus), koulupäivän aikaiseen ja sen jälkeiseen liikkumiseen ja liikuntaan (oppimisympäristöt, piha alueet, yhteydet liikuntapaikkoihin, kerhotoiminnan mahdollisuudet) sekä alueen liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin (koulujen liikuntatilojen hyödyntäminen esim. seuratoiminnassa).

Lahden kaupunki: Varhaiskasvatuksen ryhmien sekä peruskoululaisten maksuttomat joukkoliikennematkat (EVA)
Tunnistettu uudistuksen mahdollisuudet tukea lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista mm. harrastuksiin sekä mahdolliset negatiiviset vaikutukset kävelyyn ja pyöräilyyn.

Ylivieskan kaupunki: Varhaiskasvatuspalveluiden leikkikerhotoiminta (EVA)
Tunnistettu mm. toiminnan positiiviset vaikutukset lasten motoristen taitojen kehittymiseen sekä lasten ja vanhempien myönteisiin kokemuksiin yhteisistä ulkoilu- ja liikkumisharrastuksista.

Tukea liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointiin

  • Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin infopaketti (pdf)
  • Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistat kunnille, word / pdf
  • Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistat hyvinvointialueille, word / pdf
  • Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistat valtionhallinnolle, word / pdf
  • Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin kehittämistyöryhmän loppuraportti pdf

Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Saku Rikala
valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@gov.fi tai puhelin: 029 533 0042