Arviolta 15 % liikuntatutkijoista kokenut työssään vaikuttamista tai painostamista
Liikuntatutkijat kokevat työssään vaikuttamista ja häirintää, mutta vaikuttaminen ja häirintä ei näytä olevan yleistä. Vaikuttaminen ja häirintä näyttävät kohdistuvan tutkijoihin erityisesti liikunta-alan sisältä ja liittyvän erityisesti liikunnan tai urheilun kannalta negatiivisiin tutkimusaiheisiin ja -tuloksiin, selviää valtion liikuntaneuvoston toteuttamasta kyselystä.
Valtion liikuntaneuvosto toteutti syksyllä 2021 liikuntatutkijoille kyselyn, jolla selvitettiin liikuntatutkijoihin kohdistuvaa vaikuttamista, painostamista, häirintää ja maalittamista. Kyselyyn saatiin 95 vastausta. Kyselyn luoman aineiston perusteella ei voida tehdä yleistyksiä liikuntatutkijoiden kokemasta vaikuttamisesta ja häirinnästä Suomessa. Kyselyn tulokset antavat yleiskuvaa liikuntatutkijoiden kokemasta vaikuttamisesta ja häirinnästä.
Kyselyn keskeiset tulokset:
- Vastaajista 15 % (14 henkilöä) kertoi joutuneensa tutkimustyöhön liittyvän vaikuttamisen tai painostamisen kohteeksi edeltävien viiden vuoden aikana. Häirintää tai maalittamista oli kokenut 6 % vastaajista (6 henkilöä).
- Vaikuttamista ja painostamista tapahtui yleisimmin kasvokkaisissa kohtaamisissa, henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä tai puhelimitse. Häirintä tai maalittaminen oli yleisimmin sanallista häirintää tai väärän tiedon levittämistä.
- Vaikuttaminen ja häirintä näyttävät kohdistuvan tutkijoihin erityisesti liikunta-alan sisältä, ei niinkään toimialan ulkopuolelta.
- Vaikuttaminen ja häirintä näyttävät liittyvän erityisesti liikunnan tai urheilun kannalta epämiellyttäviin tai negatiivisiin tutkimusaiheisiin tai -tuloksiin. Erityisen herkkiä teemoja ovat erilaiset yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, vähemmistöihin ja syrjintään liittyvät teemat, huippu-urheilu ja urheilujärjestelmä, liikunnan ja urheilun talous ja rahoitus sekä teemat, joihin liittyy jotain negatiivista (esim. doping tai kiusaaminen).
- Vaikuttaminen ja häirintä aiheuttivat niiden kohteille useimmiten henkilökohtaista pahaa oloa (kuten ahdistusta, masennusta tai pelkoa) ja vaikenemista sekä vähensi julkiseen keskusteluun osallistumista. Lisäksi ne vaikuttivat tutkimuksen tekemiseen tai tuloksiin.
- Vaikuttamisen ja häirinnän estämiseksi vastaajat toivoivat, että liikuntatutkijoihin kohdistuva vaikuttaminen ja häirintä tehdään näkyväksi, tutkijoiden ja tiedon soveltajien kohtaamisia lisätään ja teemasta lisätään avointa keskustelua. Alan tutkimusorganisaatioilla olisi hyvä olla suunnitelmat ja toimintamallit, joilla ennaltaehkäistään ja puututaan vaikuttamiseen, painostamiseen ja häirintään.
Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat
Kysely kohdistettiin henkilöille, jotka tutkivat tai ovat tutkineet fyysiseen aktiivisuuteen, liikuntaan tai urheiluun liittyviä teemoja. Kyselyyn toivottiin vastauksia myös niiltä, jotka eivät ole kokeneet vaikuttamista, painostamista, häirintää tai maalittamista.
Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka oli avoinna 3.9.‒8.10.2021. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ilman nimeä ja muita tunnistetietoja.
Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia oli naisia, 37 prosenttia miehiä. Vastaajien ikä jakautui melko tasaisesti eri ikäluokkiin. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin kokeneita tutkijoita (yli puolella vähintään 10 vuoden tutkijakokemus). Kyselyyn vastanneet tutkijat näyttävät edustavan pääasiallisesti liikunta- ja terveystieteitä. Vain vajaa kymmenes (7 %) vastaajista edusti muuta tieteenalaa.
Kyselyyn vastanneet esiintyivät tutkijan tai asiantuntijan roolissa sosiaalisissa medioissa yleisimmin kerran tai muutamia kertoja vuodessa (37 % vastanneista) tai kuukausittain (25 % vastanneista). Vastaajista 56 prosenttia esiintyi muissa medioissa (esim. tv, radio ja lehdet) kerran tai muutamia kertoja vuodessa ja reilu viidennes harvemmin kuin kerran vuodessa.
Liikuntatutkijoihin kohdistuva vaikuttaminen ja häirintä -raportin pääset lukemaan sähköisenä täältä.
Lisätietoa
Pääsihteeri Minttu Korsberg
valtion liikuntaneuvosto
sähköposti: minttu.korsberg@gov.fi tai puhelin: 029 533 0018