Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle

Reilu kolmasosa 7–15-vuotiaista saavutti liikkumissuosituksen. Pojat saavuttivat suosituksen tyttöjä yleisemmin. Omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat vähentyneet. Myös liikkumisen merkitykset ovat vähentyneet ja esteet lisääntyneet, erityisesti tytöillä. Riittämättömällä liikkumisella on yhteys mielenterveyden haasteisiin ja yksinäisyyteen, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin koordinoimasta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta 2022.

LIITU-tutkimuksen 2022 perusteella korona-aikana keskimäärin vähentynyt liikkuminen on alkanut elpyä, mutta liikkuminen ei ole palannut kaikilla korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Etenkin omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat vähentyneet. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen ja poikien välisen eron lisääntyminen: Esimerkiksi tyttöjen liikkumisaktiivisuus laskee poikia aiemmin iän myötä, tytöillä liikunnan merkitysten arvostus on vähentynyt poikia enemmän ja tytöt raportoivat enemmän liikkumisen esteitä kuin pojat.

LIITU-tutkimuksen 2022 keskeiset tulokset:

• Liikunta-aktiivisuus: Vain noin kolmasosa (itseraportoituna 36 %, liikemittareilla mitattuna 33 %) lapsista ja nuorista saavutti liikkumissuosituksen, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2018 (itseraportoitu 38 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana lähes kaksi kolmesta (61 %) 7–15-vuotiaista arvioi liikkumisensa lisääntyneen, mikä viittaa liikkumisen elpymiseen korona-ajasta. Suurin osa liikkumisesta kertyi 5–10 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus oli vähäisempää lapsilla ja nuorilla, joilla on toimintarajoitteita.
  
• Liikkumisen paikat ja muodot: Valtaosa (87 %) lapsista ja nuorista liikkui viikoittain omaehtoisesti, lähes puolet (46 %) urheiluseuran harjoituksissa, kolmannes (35 %) liikunta-alan yritysten toiminnassa ja neljännes (24 %) koulun liikuntakerhoissa. Sekä omaehtoinen liikkuminen että seuratoimintaan osallistuminen olivat vähäisempää kuin vuonna 2018.
  
  Yleisimmin käytettyjä liikuntapaikkoja olivat kevyen liikenteen väylät, oma tai kaverin piha ja luonto. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt: Vuonna 2022 lähes puolet 11–15-vuotiaista liikkui luonnossa viikoittain.
  
• Liikunnan vetovoima ja esteet: Lapset ja nuoret pitivät liikunnan tärkeimpinä merkityksinä parhaansa yrittämistä, iloa, hyvän olon saamista, yhdessäoloa, onnistumisen elämyksiä, terveellisyyttä sekä uusien taitojen oppimista ja kehittämistä.
  
  Tytöistä joka viides ja pojista joka neljäs piti liikunta tarpeettomana. Liikunnalle annettujen merkitysten väheneminen näyttää jatkuneen, erityisesti tytöillä. Tytöt raportoivat myös liikkumisen esteitä aiempaa useammin. Yleisimmät esteet olivat ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute, liikunnan kalleus ja kotitehtävien viemä aika.
  
• Liikkumisen yhteys mielenterveyteen ja yksinäisyyteen: Liikunta-aktiivisuudella ja seuratoimintaan osallistumisella oli myönteinen yhteys itsearvioituun mielen hyvinvointiin. Suosituksen mukaan liikkuvista lapsista ja nuorista 78 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun vähän liikkuvista 42 %. Seuratoimintaan osallistuvista 73 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun seuratoimintaan osallistumattomista 54 %. Yksinäisyyden kokeminen (usein) oli suosituksen mukaan liikkuvilla (9 %) harvinaisempaa kuin vähän liikkuvilla (24 %).

LIITU-tutkimuksen 2022 toteutus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on vuodesta 2014 lähtien toteutettu kansallinen lasten ja nuorten liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. LIITU-tutkimuksessa 2022 käsitellään muun muassa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unta, liikkumisympäristöjä, liikunnan merkityksiä ja esteitä, koululiikuntaa ja -matkoja, seuraharrastamista, digipelaamista sekä liikuntaa, terveyttä ja terveydenlukutaitoa.

LIITU-tutkimusaineisto kerättiin 7–15-vuotiailta lapsilta ja nuorilta maalis-toukokuussa 2022 sähköisillä kyselyillä (n = 10 098) ja liikemittareilla (n = 1 525). Aineiston keruun ajalle ajoittui kolmas korona-aalto (koulujen sulku-uhka), Ukrainan sodan alku sekä opetusalan lakkoja sekä lakonuhkia. Nämä tekijät ovat voineet vaikuttaa tutkimuksen osallistumishalukkuuteen sekä osallistujien liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen.

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta ovat vastanneet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022 -julkaisu on luettavissa sähköisesti täältä: Linkki julkaisuun.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen 2022 tuloksista:

• Apulaisprofessori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto (tutkimuksen toteutus, kyselytutkimus)
  puhelin: 050 593 7733 tai sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi
• Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset) puhelin: 040 505 9157 tai sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

LIITU-tutkimuksen 2022 julkistaminen

LIITU-tutkimuksen 2022 tulokset julkaistaan 16.3.2023 kello 12.00-14.30. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä: Linkki tilaisuuden striimiin

Tilaisuuden ohjelma: Linkki tilaisuuden ohjelmaan

Samana päivänä 16.3. klo 9.00-11.00 julkaistaan myös vuoden 2022 Nuorisobarometri, jonka aiheena on sopeutuminen epävarmuuden aikaan ja resilienssi: Lisätietoa julkistamistilaisuudesta täältä.

Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut: Erityisasiantuntija Saku Rikala, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö sähköposti: saku.rikala@gov.fi tai puhelin: 029 533 0042.