Mistä ja miten puhumme, kun puhumme liikkumisesta, liikunnasta tai urheilusta? Miten liikkuminen, liikunta ja urheilu kiinnittyvät yhteiskunnan muihin osa-alueisiin? Mitä haasteita suomalainen liikuntapolitiikka kohtaa nyt ja tulevaisuudessa?

Valtion liikuntaneuvosto käynnistää blogikirjoitusten sarjan, jossa liikuntaneuvoston ja sen jaostojen jäsenet toimikaudella 2023−2027 pohtivat liikkumista, liikuntaa, urheilua yhteiskunnan osana. Blogisarjan käynnistää liikuntaneuvoston puheenjohtaja Timo Heinosen kirjoitus.

Suomesta maailman liikkuvin kansa

Tällainen tavoite voi meidän kaltaisessa maassa olla mahdoton, mutta sitä kohden on syytä mennä.

Valtioneuvosto pääministeri Petteri Orpon (kok) johdolla nimitti minut uuden valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi. Nelivuotiskausi alkoi välittömästi ja tehtävää tulee riittämään.

Erilaiset suomalaisten kuntoa mittaavat mittarit ovat nimittäin olleet jo pitkään punaisella. Suomalaisten kunto on romahtanut. Liike on vähentynyt ja paikallaanolo lisääntynyt ja näiden yhteisvaikutus tiedetään – se tappaa.

Samaan aikaan myös huippu-urheilulta odotetaan lisää menestystä ja tarve myös uudelle liikuntapaikkarakentamiselle ja myös uusien lajienkin suorituspaikoille kasvaa. Ja nämä kaikki vaativat rahaa, ja kun tiedämme julkisen talouden tilanteen ja myös muun rahoituksen vähenemisen, niin haasteet ovat merkittävät.

Meidän tuleekin nyt vakavasti pysähtyä miettimään – liikkumisen välissä – mitä teemme, miten käytämme käytettävissä olevat eurot vaikuttavimmin ja olisiko jostain lisärahoitusta löydettävissä. Tilanteeseen ei saa tyytyä, sillä silloin hyydymme.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön liikkumishaaste on hyvä. Se muistuttaa, että jokainen voi tehdä eniten itse. Ja kannustan liikkeelle lähtiessä haastamaan aina jonkun ystävän tai tuttavan mukaan. Yhdessä sekin on kivempaa.

Olen myös pyöritellyt ajatusta liikkumisen rahastosta. Meillä on Olympiarahasto, joka pyrkii paraikaa keräämään valtion kannustamana varoja ja myös Läpimurtosäätiö. Näiden sijoituspääomien kasvua on tärkeä ja järkevä tukea myös valtion voimin. Mukaan tarvitaan myös lisää yksityistä rahaa. Ja kaiken kaikkiaan olisi järkevää ottaa käyttöön myös yrityksille lahjoitusvähennys. Nykyisinhän yritykset voivat saada lahjoitusvähennyksen lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen aina jopa 250 000 euroon asti. Näin syntyvillä rahastojen tuotoilla voitaisiin tulevaisuudessa rahoittaa ja tukea liikuntaa entistä enemmän. Jotain uutta meidän tulee nimittäin keksiä.

Ja samalla vielä varmistaa, että käytössä olevista varoista isoin osa menee hallinnon sijaan urheiluun ja urheilijoille. Liikuntaan laitettu euro, kun tulee kuitenkin lopulta kertoimella takaisin.

Nyt nousen ylös. Nouse sinäkin. Oikaise vähän, ehkä venyttelet tai lähdet vaikka pienelle lenkille.

Tehdään Suomesta maailman liikkuvin kansa.

Timo Heinonen
valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
kansanedustaja (kok)