Liikkumattomuushaaste edellyttää seuraavalta hallitukselta merkittäviä toimia – valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset
Lausunto
Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi yhteiskuntamme merkittävimpiä haasteita, joka vaikuttaa lähes kaikkialle yhteiskuntaan ja aiheuttaa yhteiskunnalle vähintään reilun kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
Liikkumattomuushaasteen taklaamiseksi valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että tuleva hallitusohjelma sisältää liikkumista ja liikuntaa edistäviä toimenpiteitä eri hallinnonaloilla. Liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesityksillä edistetään koko väestön arkiliikkumista ja liikunnan harrastamista sekä urheilua.
Lapsista vain noin kolmannes ja aikuisista noin neljännes täyttää liikkumissuosituksen. Ikääntyneistä ja toimintarajoitteisista henkilöistä vielä tätäkin harvempi. Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole palannut koronaa edeltäneelle tasolle. Lapsista ja nuorista noin 40 prosentilla fyysisen toimintakyky on jo tasolla, joka voi haitata arjessa selviämistä.
Liikunta edistää terveyttä, oppimista, työkykyä, osallisuutta ja kotoutumista sekä vähentää työstä poissaoloja ja terveydenhoidon tarvetta. Liikunta ylläpitää ikääntyvän toimintakykyä ja vähentää palvelutarvetta. Liikkuminen edistää ja hoitaa myös mielenterveyttä. Liikkuminen päästöttömillä, fyysisesti aktiivisilla kulkutavoilla edistää hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyä.
Väestön liian vähäisen liikkumisen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään reilut 3 miljardia euroa. Väestön liikkumisen edistäminen on keino hakea julkiseen talouteen merkittäviä säästöjä, kuten vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Liikkumisen määrä on vähentynyt erityisesti siksi, että arjessa liikutaan yhä vähemmän. Arkiliikkumiseen vaikutetaan eri hallinnonalojen toimilla, kuten kasvatus- ja koulutus-, ympäristö-, rakentamis-, liikenne- ja liikuntapolitiikalla.
”Liikkumattomuuden ongelmaa ei ratkaista vain opetus- ja kulttuuriministeriön toimin tai vain liikuntajärjestöjen voimin. Jotta ihmiset saadaan liikkumaan enemmän arjessa, tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat”, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
”Päätimme valtion liikuntaneuvostossa tehdä yhdessä konkreettisia kirjausehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan kaikille hallinnonaloille. Ajatuksemme on, että nämä voisivat olla sellaisenaan kirjattavissa seuraavan hallitusohjelmaan”, toteaa Arhinmäki.
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset on laadittu ja hyväksytty yksimielisesti liikuntaneuvostossa yhdessä liikuntaneuvostossa edustettujen puolueiden toimesta. ”Haluamme, että näitä kirjauksia edistetään riippumatta, mitkä puolueet ovat muodostamassa hallitusta eduskuntavaalien jälkeen”, korostaa Arhinmäki.
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023:
- Liikkumisohjelma: Käynnistetään valtioneuvoston yhteinen, ministeriöittäin resursoitu ja poikkihallinnollisesti koordinoitu Liikkumisohjelma jatkamaan ministeriöiden yhteistä työtä väestön liikkumisen lisäämiseksi
- Arkiliikkuminen: Vakiinnutetaan arkiliikkumista edistävän Liikkuvat -kokonaisuuden toteuttaminen (Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja)
- Kansalaistoiminta: Turvataan kaikille avoin ja vastuullinen kansalaistoiminta. Vahvistetaan seuratoimijoiden vastuullisuusosaamista. Vahvistetaan Suomen urheilun eettisen keskuksen toimintaedellytyksiä. Vakiinnutetaan Et ole yksin -palvelu.
- Huippu-urheilu: Uudistetaan huippu-urheilua tukevaa järjestelmää huippu-urheilun arvioinnin (v. 2022) esitysten perusteella. Toteutetaan paraurheilun arviointi, jonka pohjalta uudistetaan toimintaa.
- Liikunnan rahoitus: Turvataan nykytasoinen liikunnan valtionrahoitus pitkäjänteisesti
- Toisen asteen koulutus: Selvitetään ja toteutetaan liikunnan lisääminen jokaviikkoiseksi oppiaineeksi toisen asteen koulutuksessa.
- Lasten ja nuorten harrastaminen: Laajennetaan jokaiseen kuntaan ja kouluun Harrastamisen Suomen malli ja jatkokehitetään mallia. Selvitetään ja toteutetaan harrastamisen tukemista toisella asteella.
- Kävely ja pyöräily: Nostetaan kävelyn ja pyöräilyn valtionrahoitus tavoitetasolle. Päivitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sekä edistetään kävelyä ja pyöräilyä ohjelman mukaisesti.
- Sote-palvelut: Parannetaan liikunnan hyödyntämistä hyvinvointialueiden työvälineenä sekä varmistetaan elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan sujuva palveluketju hyvinvointialueilla ja kunnissa.
- Ikääntyneiden ulkoiluoikeus: Selvitetään mahdollisuus taata subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille.
- Luontoliikunta: Edistetään luonnon virkistyskäyttöä laaditun strategian (v. 2022) mukaisesti. Tuetaan lähivirkistysalueiden kunnostamista ja kehittämistä. Uudistetaan ulkoilulaki.
- Verotus ja hyte-kerroin: Selvitetään mahdollisuuksia edistää väestön aktiivista liikkumista ja liikuntaa verotuksellisin keinoin. Nostetaan hyvinvointialueiden hyte-kerroin 3 %:iin ja korvamerkitään osuus käytettäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
- Työelämä: Lisätään liikunta ja liikkuminen keskeiseksi osaksi työkyvyn ja työelämän kehittämistä.
- Kutsunnat: Lisätään liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä.
- Yritystoiminta: Laaditaan liikunta-alan yritystoiminnalle uusi kehittämisstrategia.
Lue hallitusohjelmaesitykset perusteluineen sekä investointitarpeet:
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023
Valtion liikuntaneuvosto
Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja (vas.)
Pasi Kivisaari, varapuheenjohtaja (kesk.)
Marko Asell, varapuheenjohtaja (sd.)
Ritva Elomaa, jäsen (ps.)
Saara Karkulahti, jäsen (kesk.)
Timo Heinonen, jäsen (kok.)
Arttu-Petteri Klami, jäsen (ps.)
Ismo Läntinen, jäsen (ps.)
Sari Multala, jäsen (kok.)
Tuija Pohjola, jäsen (sd.)
Elina Sillanpää, jäsen (vihr.)
Joakim Strand, jäsen (r.)
Lisätietoja:
Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja, valtion liikuntaneuvosto, paavo.arhinmaki@hel.fi
Minttu Korsberg, pääsihteeri, valtion liikuntaneuvosto, minttu.korsberg@gov.fi, puh. 029 533 0018
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023 (PDF, 2 Mt)
Lausunnot