Siirry sisältöön

Liikunnan harrastamisen lopettamista ehkäistävä taloudellisilla tuilla

Lausunto
IkääntyneetJärjestötKunnatLapset ja nuoretOlosuhteetTyöikäisetValtionhallintoYhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Elinkustannusten ja liikunnan harrastamisen hinnan nousu uhkaa lopettaa monien liikunnan harrastamisen sekä kiihdyttää liikunnan eriarvoistumista. Harrastamisen hinnan nousun ja lopettamisten negatiivinen kierre tulee estää ja katkaista välittömästi. Valtionhallinnossa tulee etsiä ja ottaa käyttöön erityisiä keinoja tukea liikuntapaikkojen ylläpitäjiä sekä liikunta- ja urheiluseuroja liikunnan harrastamisen hinnannousun hillitsemiseksi.

Monien laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen (kuten uimahallit, jäähallit ja palloiluhallit) ylläpito kuluttaa paljon energiaa. Valtaosa liikuntapaikoista on kuntien omistamia ja ylläpitämiä. Kohonneet energiakustannukset aiheuttavat haasteita erityisesti kunnille, mutta myös liikuntapaikkoja omistaville yksityisille yrityksille ja urheiluseuroille.

Energian hinnan nousua on jo paikoin siirretty harrastamisen hintaan, mikä nostaa ihmisten jo muutenkin nousseita elinkustannuksia. Lisäksi monet kunnat ja urheiluseurat ovat jo toteuttaneet tai suunnitelleet liikuntapaikkojen aukioloaikojen supistamista. Muutamissa kunnissa liikuntapaikkoja on jopa suljettu kokonaan.

Vain kolmasosa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi[i]. Liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa arviolta vähintään kolmen miljardin euron vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa[ii]. Koronapandemian jälkeen moni on juuri palannut liikuntaharrastuksiin, mutta kaikissa lajeissa harrastajamäärät eivät ole palautuneet koronaa edeltävälle tasolle.

Liikunnan harrastamisen hinnan nousussa on nyt negatiivisen kumuloitumisen ja kierteen riski. Jos harrastajamäärä vähenee, jakautuvat kustannukset yhä pienemmälle ryhmälle, mikä voi entisestään nostaa yksittäisen harrastajan maksuja, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Nyt on hyvin tärkeää varmistaa, että väestön liikunnan harrastaminen ei katkea koronapandemian jälkeen uudestaan kohonneista harrastamisen kustannuksista ja liikuntamahdollisuuksien mahdollisista rajoittumisesta johtuen, Arhinmäki jatkaa.

Liikuntaneuvosto esittää:

  • Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 linjattiin toimia, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan kotitalouksille. Lisäksi valtionhallinnossa olisi tarpeen etsiä ja ottaa käyttöön erityisiä keinoja tukea liikuntapaikkojen ylläpitäjiä sekä liikunta- ja urheiluseuroja energiakustannusten kattamisessa liikunnan harrastamisen hinnannousun hillitsemiseksi.
  • Liikuntapaikkojen ylläpitäjiä on tärkeää kannustaa energiansäästötoimiin (kuten valaistuksen vähentäminen, lämpötilan lasku, saunojen sulkeminen). Liikuntapaikkojen sulkemisen tulisi olla vasta viimeinen keino, mikäli energiakriisi pahenee.

Paavo Arhinmäki                                               Minttu Korsberg
puheenjohtaja                                                   pääsihteeri

Lisätietoja: Paavo Arhinmäki, paavo.arhinmaki@hel.fi

Lähteet
[i] Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. / FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL.
[ii] Kolu, P. ym. 2022. The economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health. doi:10.1136/jech-2021-217998.

Valtion liikuntaneuvoston kannanotto harrastamisen hinnan noususta 21.11.2022 (PDF, 543 kt)