Siirry sisältöön

Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan

Julkaisu
IkääntyneetLapset ja nuoretTutkimusTyöikäiset

Tässä raportissa tarkastellaan koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia väestön liikkumiseen Suomessa. Katsaus perustuu kymmeneen tutkijoiden kirjoittamaan, yleistajuiseen artikkeliin. Tulokset ovat alustavia – lopulliset vaikutukset selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua.

Lasten ja nuorten liikkuminen väheni koronapandemian aikana merkittävästi. Ero kahden vuoden takaiseen oli jopa kymmeniä prosentteja. Muutosta vaikuttavat selittävän erityisesti koulu- ja koulumatkaliikunnan vähentyminen. Nuorilla pandemia näyttää lisänneen liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen vähentyi muita yleisemmin.

Työikäisillä työmatkaliikunta väheni pandemian aikana. Liikunnan kokonaismäärä ei kuitenkaan laskenut ja saattoi jopa lisääntyä. Osa korvasi puuttuvaa työmatkaliikuntaa muulla liikunnalla. Liikunnan muodot muuttuivat: harrastamisessa siirryttiin ryhmäliikunnasta ja kuntosaliharjoittelusta kävelyyn ja ulkoiluun.

Iäkkäillä liikkuminen vähentyi pandemian aikana ennakkoon arvioitua vähemmän. Suurin osa ylläpiti tai jopa lisäsi liikkumista. Erityisesti hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyivät tai pysyivät ennallaan. Iäkkäiden elinpiiri kuitenkin supistui, mikä voi lisätä vakavien toimintarajoitteiden riskiä.

Monet urheilijat harjoittelivat pandemian aikana normaalisti. Rajoitukset asettivat urheilijat kuitenkin eriarvoiseen asemaan. Erityisesti nuorten ja kokemattomien urheilijoiden tilanne osoittautui haastavaksi. Loukkaantumiset ja infektioiden määrä vähenivät rajoitustoimien aikana, eikä pandemialla havaittu merkittäviä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Osa urheilijoista koki pandemian kuitenkin kuormittavaksi.

Tutkimusten perusteella koronapandemian vaikutukset liikkumiseen vaihtelivat väestöryhmän mukaan. Pandemian kaltaiset kriisit voivat kuitenkin lisätä liikkumisen polarisaatiota. Lisäksi työ- ja koulumatkaliikunnan vähentymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia työ- ja kouluikäisten liikkumiseen. Poikkeusoloissa liikunnan muodot vaikuttavat muuttuvan: koronapandemian aikana sisä- ja ryhmäliikunnasta siirryttiin ulko- ja hyötyliikuntaan.

On mahdollista, että koronapandemian kaltaiset kriisit toistuvat tulevaisuudessa ja rajoitustoimet pitkittyvät tai muuttuvat kausittaisiksi. Siksi on tärkeää huomioida rajoitusten vaikutukset väestön liikkumiseen ja tukea liikkumista myös kriisiaikana. Yhteiskunnan lisääntynyt monimutkaisuus ja epävarmuus tulee huomioida liikkumisen edistämisessä ja urheilijoiden tukemisessa. Huomiota tulee kiinnittää etenkin vähän liikkuviin, iäkkäisiin, toimintarajoitteita kokeviin ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin.

Julkaisun toimittamisesta on vastannut FT, dosentti Marko Kantomaa. Julkaisun kirjoittajat edustivat seuraavia organisaatioita: Ikäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes, Oulun yliopisto, Paavo Nurmi -keskus, Suomen Olympiakomitea, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Turun yliopisto ja UKK-instituutti.

 

Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan, päivitetty 23.11.2020 (PDF, 4 MB)