Siirry sisältöön

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016

Julkaisu
Lapset ja nuoretTutkimus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa kerätään koko maan kattavasti tietoa ajassa tapahtuneista muutoksista (trendeistä) 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta, liikuntakäyttäytymisestä ja passiivisesta ajanvietosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. Tässä LIITU-raportissa tarkastellaan lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tilaa keväällä 2016.

 

LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 WHO-Koululaistutkimuksen aineistonkeräyksen yhteydessä. Jo tuolloin LIITU-tutkimuksen tavoitteena oli luoda Suomeen koko maan kattava lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditietoa tuottava tutkimus. Vuonna 2016 LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran itsenäisenä. Samalla tutkimuksen kohderyhmää laajennettiin koskemaan myös 9-vuotiaita lapsia ja kyselyn rinnalla toteutettiin paikallaanolon ja liikkumisen objektiiviset mittaukset liikemittarilla.

Vuoden 2016 LIITU-aineisto on tähän mennessä kattavin kansallinen tutkimus, jossa lasten ja nuorten liikkumista on mitattu objektiivisesti. Kyselyssä uusina osa-alueina kysyttiin muun muassa lasten ja nuorten arvoista sekä syrjinnän ja kiusaamisen kokemuksista. Vuonna 2016 LIITU-kysely toteutettiin suomenkielisten koulujen lisäksi myös ruotsinkielisissä kouluissa. Jatkossa tutkimus toistetaan vähintään tässä laajuudessa kahden vuoden välein, vuonna 2018 jälleen yhdessä WHO-Koululaistutkimuksen kanssa.

LIITU -tutkimuksen vuoden 2016 päätuloksia ovat mm:

  • Kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen; liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä selvästi edelleen
  • Pojat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten joukossa. Paikallaanoloa kertyi eniten liikkumisessaan vaikeuksia kokevilla pojilla.
  • Urheiluseurat tavoittavat lähes yhdeksän kymmenestä 9–15-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta ja lähes kaksi kolmasosaa osallistuu toimintaan parhaillaan. Urheiluseuraharrastus aloitetaan entistä nuorempana ja yhteen lajiin keskittyminen ja kilpaileminen luonnehtivat toimintaan osallistumista.
  • Lapset ja nuoret kokevat itsensä pääosin päteviksi liikkujiksi. Liikunnan kalleus ja vaikea saavutettavuus estävät heitä liikkumasta enemmän.
  • Vanhempien ja kavereiden liikunnallisella tuella on yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi tarvitaan läheisten monipuolista tukea kaikissa ikävaiheissa, myös murrosiässä.
  • Välitunneilla yläkoululaiset liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän kuin alakoululaiset. Koululaisista neljäsosa osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun.
  • Koulumatkat kuljetaan pääasiassa kävellen tai pyörällä, mutta kulkeminen voisi olla aktiivisempaa talvisin.
  • Kiusaaminen ja syrjintä varjostavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamista

Tutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus yhteistyössä muiden liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU), Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES), UKK-instituutin, Turun yliopiston, Nuorisotutkimusseuran, Samfundet Folkhälsanin ja valtion liikuntaneuvoston kanssa. Paikallaanolon ja liikkumisen objektiivisista mittauksista vastasi UKK-instituutti, joka myös toteutti mittaukset Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Muualla Suomessa mittaukset toteutettiin yhdessä yhdeksän alueellisen kumppanin kanssa (Jyväskylän yliopisto, Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, LiikU, ODL, Oulun Diakonissalaitos Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tätä valtion liikuntaneuvoston julkaisua voi tilata kustannuksetta osoitteesta saku.rikala@minedu.fi tai puh. 029 533 0042.

 

VLN 2016:4: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 (pdf, 4 MB)