Siirry sisältöön

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018.

Julkaisu
Lapset ja nuoretTutkimus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) on väestötason trenditutkimus, jossa kerätään tietoa 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. Tämä raportti kuvaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tilaa keväällä 2018 sekä ajassa tapahtuneita muutoksia välillä 2014–2018.

 

Ensimmäinen LIITU-aineisto kerättiin kyselytutkimuksena kouluissa keväällä 2014
WHO-Koululaistutkimuksen aineiston keruun yhteydessä. Toinen LIITU-aineisto kerättiin
itsenäisenä keväällä 2016, jolloin kyselytutkimuksen lisäksi mitattiin ensimmäistä
kertaa kansallisesti liikkumista ja paikallaanoloa objektiivisesti liikemittareilla. Vuoden 2018 LIITU-tutkimus toteutettiin jälleen samaan aikaan WHO-Koululaistutkimuksen kanssa, mutta itsenäisellä otoksella. Lisäyksenä aiempiin vuosiin kohderyhmää laajennettiin koskemaan myös 7-vuotiaita lapsia ja kyselyyn otettiin mukaan uusia kysymyksiä muun muassa urheilun etiikkaa ja liikkumisen motivaatiota koskien.

LIITU 2018 -tutkimuksen päätuloksia ovat muun muassa:

  • Vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen. Vähän liikkuvien
    osuus on pysynyt ennallaan. Liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä.
    Ruutuaikaa kertyy valtaosalle runsaasti.
  • Toimintarajoitteet ovat yhteydessä kokonaisliikunta-aktiivisuuteen. Lasten ja nuorten
    liikuntasuositus toteutuu harvemmin niillä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita. Toimintarajoitteita
    kokevat nuoret ovat ulkovälituntisin vähemmän aktiivisia, kuuluvat
    selvästi harvemmin organisoituun urheilutoimintaan ja pysyvät kahden tunnin päivittäisessä
    ruutuaikasuosituksessa harvemmin kuin vammattomat nuoret.
  • Lasten ja nuorten yleisin liikkumismuoto on vapaa-ajan omatoiminen liikkuminen.
    Seuratoiminta on organisoiduista liikuntatilaisuuksista suosituin. Kaupallinen sektori
    tavoittaa noin joka kolmannen ja koulujen kerhot sekä muiden tahojen liikuntatilaisuudet
    noin joka neljännen lapsen ja nuoren.
  • Urheiluseuraharrastuksen suosio on vuodesta 2014 ollut lievässä kasvussa ja se tavoittaa
    yhä useamman 9–15-vuotiaan lapsen ja nuoren. Urheiluseurassa harrastaminen
    aloitetaan yhä nuorempana ja yhä useampi lopettaneista olisi halukas aloittamaan
    harrastamisen uudelleen.
  • Liikunnan merkityksellisyys on 11─15-vuotiaiden keskuudessa heikentynyt. Lapset ja
    nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksiä kuin neljä vuotta aiemmin.
  • Lasten ja nuorten liikuntaan liittyvien esteiden määrä lisääntyi iän karttuessa. Yleisimmin
    vastattujen esteiden joukossa oli useita ulkoisia esteitä, kuten kiinnostavan
    liikuntalajin ohjauksen ja kotia lähellä olevien liikuntapaikkojen puute sekä liikunnan
    kalleus. Tytöt raportoivat enemmän ja yleisemmin esteitä kuin pojat.

LIITU-tutkimuskokonaisuudesta ja kyselyaineiston keruusta on vastannut Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja objektiivisten mittausten toteutuksesta UKK-instituutti yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa. LIITU-tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tätä valtion liikuntaneuvoston julkaisua voi tilata kustannuksetta osoitteesta saku.rikala@minedu.fi tai puh. 029 533 0042.

VLN 2019:1 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. (pdf, 8 MB)