Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: oikeusministeriö
Liikkumisen, liikunnan ja urheilun kysymykset läpileikkaavat isoa osaa oikeusministeriön hallinnonalan toiminnasta, kuten kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä sekä perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Oikeusministeriö luo toimillaan perustaa ja mahdollisuuksia osallistavalle, demokraattiselle, yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle liikunta- ja urheilukulttuurille, selviää valtion liikuntaneuvoston toteuttamasta oikeusministeriön arvioinnista.
Liikkumisen, liikunnan ja urheilun kysymykset läpileikkaavat isoa osaa oikeusministeriön hallinnonalan toiminnasta. Liikunta ja urheilu kiinnittyvät oikeusministeriön hallinnonalalla erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistoiminnan sekä osallistumisen kehittämiseen, perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, lainvalmistelun kehittämiseen sekä vankien ulkoiluun ja liikunnan harrastamiseen.
Oikeusministeriö luo omilla toimillaan ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa perustaa ja mahdollisuuksia osallistavalle, demokraattiselle, yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle liikunta- ja urheilukulttuurille. Toisaalta oikeusministeriölle keskeiset tavoitteet (esim. osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo) läpileikkaavat kaiken liikkumisen, liikunnan ja urheilun.
Suomi sijoittuu edelleen kärkipäähän monissa kansainvälisissä demokratia-vertailuissa ja osallisuus toteutuu monessa kohdin yhteiskuntaa hyvin, kuten asukkaiden osallistumisessa liikuntapaikkojen ja -palveluiden kehittämiseen kunnissa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa on kuitenkin vielä kehitettävää myös liikunnassa ja urheilussa.
Hallituskaudella 2019−2023 demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa kehitettiin esimerkiksi yhdistyslain muutoksilla, joilla vahvistettiin muun muassa yhdistysten jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja kevennettiin yhdistysten hallinnollista taakkaa. Muutokset ovat luoneet mahdollisuuksia myös liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiselle. Esitys perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmästä kansalaistoiminnan organisointimuodosta, toimintaryhmistä ei kuitenkaan edennyt. Toimintaryhmät voisivat alentaa kynnystä liikkumiseen ja liikuntaan liittyvän kansalaistoiminnan käynnistämiseen, minkä vuoksi toimintaryhmät olisi tärkeää mahdollistaa jatkossa.
Syrjintä-, häirintä- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat olleet paljon julkisessa keskustelussa viime vuosina liikunnassa ja urheilussa. Yhdenvertaisuuslaki sekä erilaiset kansainväliset sopimukset tarjoavat vahvan selkänojan yhdenvertaisuuden edistämiselle ja syrjinnän vastaiselle toiminnalle myös liikunnassa ja urheilussa. Yhdenvertaisuuden suunnitelmallisessa edistämisessä sekä syrjintään puuttumisessa on edelleen paljon tehtävää liikunnassa ja urheilussa. Liikunta- ja urheiluorganisaatioiden yhdenvertaisuussuunnittelun osaamisen tukemista sekä kykyä puuttua yhdenvertaisuushaasteisiin ja syrjintään on syytä edelleen vahvistaa eri toimijoiden yhteistyönä.
Moni yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen liikuntakulttuurin haasteista (kuten liikuntapaikkojen esteettömyysongelmat) johtuu erilaisten väestöryhmien heikosta osallistamisesta palveluiden suunnitteluun. Kehittämällä kunnissa ja järjestöissä kaikkien kuulemista ja osallisuutta (erityisesti erilaisten vähemmistöryhmien), olisi mahdollista parantaa toiminnan laatua sekä lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä ja omistajuutta palveluihin. Lisäksi olisi tärkeä edelleen kehittää liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyön edellytyksiä sekä hyvää hallintotapaa liikuntahallinnossa ja -järjestöissä.
Liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistäminen edellyttää, että teemat huomioidaan laaja-alaisesti osana eri hallinnonalojen lainvalmistelua. Hallituskaudella 2019−2023 valmisteltiin oikeusministeriön johdolla uusi lainvalmistelun vaikutusarviointiohje, jossa on ensimmäistä kertaa mukana myös ohjeita liikkumisvaikutusten arvioinnille.
Vankien liikunnan edistämiseksi ei ole ollut viime vuosina käynnissä merkittäviä kehittämistoimia, mutta uusien vankilarakennushankkeiden yhteydessä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota vankien liikuntamahdollisuuksien parantamiseen.
Arvioinnissa suositellaan oikeusministeriön hallinnonalalle muun muassa kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistyön jatkamista yhdistysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi ja vapaaehtoistyön edellytysten edistämiseksi. Esitys perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmistä toimintaryhmistä olisi myös tärkeää toteuttaa. Liikunnan ja urheilun teemat tulisi nostaa entistä paremmin esille osana oikeusministeriön hallinnonalan yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä strategioita, ohjelmia ja raportteja. Liikunta- ja urheiluorganisaatioiden yhdenvertaisuuteen liittyvän osaamisen tukemista tulee jatkaa laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa esimerkiksi erilaisilla ohjeistuksilla ja koulutuksilla. Lisäksi on tärkeää jatkaa eri väestöryhmien osallistamisen edistämistä liikunnan palveluihin ja kansalaistoimintaan.
Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan alueella ja tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvoston toimikaudella 2019−2023 arviointi toteutetaan ministeriökohtaisesti.
Ministeriökohtaisissa arvioinneissa käydään läpi ministeriön kiinnekohta ja intressi sekä toimenpiteet (mm. strategiat ja suunnitelmat sekä normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus) liittyen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arvioinnissa esitetään myös kehittämissuosituksia liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi kyseisellä hallinnonalalla.
Arviointien kirjoittamisesta vastasi valtion liikuntaneuvoston sihteeristö: erityisasiantuntija,
HM Saku Rikala; pääsihteeri, LitM, väitöskirjatutkija Minttu Korsberg sekä erityisasiantuntija LitM Toni
Piispanen. Arvioinneissa esitetyistä tiedoista, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat
kirjoittajat.