Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisu
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) edistää liikuntaa ja urheilua etenkin osana elinkeinotoiminnan ja alueiden kehittämistä, maahanmuuttajien kotoutumista ja siviilipalveluksen suorittavien hyvinvointia. Liikunnan ja liikkumisen merkitys työkyvylle tulisi tunnistaa vielä nykyistä paremmin sekä ottaa fyysisen toimintakyvyn edistäminen kiinteästi osaksi mukaan työelämän kehittämisohjelmia ja -toimenpiteitä, selviää valtion liikuntaneuvoston toteuttamasta TEM:n arvioinnista.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) ja sen hallinnonalalla on merkittävä rooli liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisessä valtionhallinnossa. TEM edistää liikuntaa ja urheilua etenkin osana elinkeinotoiminnan ja alueiden kehittämistä, mutta myös keinona edistää työelämää, maahanmuuttajien kotoutumista ja siviilipalveluksen suorittavien hyvinvointia.
Liikunta- ja hyvinvointialan yritystoiminta sekä yksityisten liikuntapalveluiden suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Valtion liikuntahallinnossa (opetus- ja kulttuuriministeriö) edistetään liikuntaa lähinnä kansalaisyhteiskunnan ja kuntien kautta. Liikunnan yritystoimintaa on edistetty lähinnä TEM:ssä ja osana yritysten yleistä toimintaedellytysten kehittämistä sekä tukemista.
TEM:n hallinnonalan keskeisimpiä keinoja tukea liikuntaan ja urheiluun liittyvää yritystoimintaa on julkinen yritysrahoitus. Liikunnan ja urheilun yritystoiminnan yhteen laskettu rahoitus (Finnveran myöntämät lainat ja takaukset, ELY-keskusten yritysten kehittämisavustukset ja -palvelut sekä Business Finlandin myöntämä TKI-rahoitus) on ollut viime vuosina vähintään noin 45−52 miljoonaa euroa vuosittain (pois lukien korona-aika).
Päättyneellä hallituskaudella koronapandemia ja siihen liittyneet erilaiset rajoitustoimet koskettivat merkittävällä tavalla liikunta-alan yrityksiä. Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut (sisälsi myös muita kuin liikunta- ja urheilualan yrityksiä) olivat yksi eniten koronatukea saaneista toimialoista. Koronatuilla oli monelle liikunta- ja urheilualan yritykselle ratkaiseva merkitys tai vähintään jonkin verran merkitystä korona ajasta selviämiseen.
Liikkumisen ja liikunnan edistäminen nousevat esille jossain määrin osana alueiden kehittämisen tavoitteita ja etenkin toimenpiteitä. Esimerkiksi EU:n rakennerahastoista (EAKR ja ESR) on tuettu paljon liikkumista ja liikuntaa edistäviä hankkeita. Rakennerahastojen rahoitus näyttäytyy erilaisen kansallisen rahoituksen rinnalla (esimerkiksi valtion liikuntahallinnon budjetti) merkittävältä resurssilta liikkumisen ja liikunnan edistämiseen Suomessa. Aluekehittämisessä ei ole kuitenkaan tunnistettu vielä riittävästi väestön liian vähäisen liikkumisen haastetta, joka näkyy myös alueellisina eroina väestön toimintakyvyssä.
Marinin hallitusohjelman tavoitteena oli työurien pidentäminen, mikä edellyttää muun muassa työ- ja toimintakyvyn kehittämistä. Väestön liian vähäisestä liikkumisesta johtuvaa fyysisen toimintakyvyn laskua ei nykyisellään tunnisteta merkittävänä työkyvyn uhkana. Liikkumisen ja liikunnan edistäminen näyttää olevan myös alihyödynnetty keino työelämän kehittämisessä. Teema ei ole näkyvästi mukana TEM:n hallinnonalan työelämän kehittämisen toimenpiteissä, kuten TYÖ2030-ohjelmassa tai Työkykyohjelmassa. Liikkumisen edistäminen ei nouse myöskään merkittävästi esille osana TE-hallinnon palveluita.
Elinkeinotoiminnan ja työelämän kehittämisen sekä aluekehittämisen lisäksi arvioinnissa tarkastellaan liikuntapalveluiden turvallisuutta, liikuntaa osana maahanmuuttajien kotoutumisen koordinointia sekä siviilipalvelusta.
Arvioinnissa suositellaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle muun muassa uuden kehittämisstrategian laatimista liikunta-alan yritystoiminnalle, väestön liian vähäisen liikkumisen haasteen entistä vahvempaa tunnistamista osana aluekehittämistä (esim. eri hallinnontasojen strategiat ja suunnitelmat) sekä fyysisen toimintakyvyn edistämisen mukaan ottamista osaksi työelämän kehittämisohjelmia ja -toimenpiteitä (mm. Työelämä2030-ohjelma sekä tulevat työkykyohjelmat).
Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan alueella ja tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvoston toimikaudella 2019−2023 arviointi toteutetaan ministeriökohtaisesti.
Ministeriökohtaisissa arvioinneissa käydään läpi ministeriön kiinnekohta ja intressi sekä toimenpiteet (mm. strategiat ja suunnitelmat sekä normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus) liittyen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arvioinnissa esitetään myös kehittämissuosituksia liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi kyseisellä hallinnonalalla.
Arviointien kirjoittamisesta vastasi valtion liikuntaneuvoston sihteeristö: erityisasiantuntija,
HM Saku Rikala; pääsihteeri, LitM, väitöskirjatutkija Minttu Korsberg sekä erityisasiantuntija LitM Toni
Piispanen. Arvioinneissa esitetyistä tiedoista, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat
kirjoittajat.
Lausunnot