Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön (YM) hallinnonala edistää luontokohteillaan ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä sekä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksen ohjauksella arkiliikunnan, liikunnan ja osin myös urheilun mahdollisuuksia. YM luo myös esteettö­män rakentamisen ja asumisen edistämisellä edellytyksiä yhdenvertaiselle liikkumiselle, liikunnalle ja urheilulle. YM:n hallinnonalalla on hyvin merkittävä rooli liikkumisen ja liikunnan sekä osin urheilun edellytysten luomisessa. Hallinnonalan merkitystä korostaa sen toimenpiteiden, kuten luonnon virkistyskäytön tavoittamat väestömäärät sekä vaikutukset erityisesti ihmisten arkeen.

Luonnon virkistyskäyttö, esteettömyys ja saavutettavuus on tunnistettu hyvin osana YM:n strategioita ja suunnitelmia. Hallituskaudella 2019−2023 laadittiin YM:n johdolla ensimmäistä kertaa erillinen, poikkihallinnollinen Kansalli­nen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Strategian toimilla vastataan hyvin luonnon virkistyskäytön keskeisiin haasteisiin, kuten koordinoinnin, yhteistyön, lainsäädännön, strategisuuden kehittämisen tarpeisiin.

YM:n vuosittainen tuki luonnon virkistyskäytön edistämiselle kohdistuu valtaosin Metsähallitukselle julkisten hallintotehtävien hoitamiseen, kuten kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden menoihin. Hallituskaudella 2019−2023 Metsähallituksen Luontopalveluiden vuotuinen rahoitus vaihteli 55−81 miljoonan euron välillä. Hallituskaudella pystyttiin lisäämään Luontopalveluiden rahoitusta, minkä avulla pystyttiin merkittävästi vähentämään luontokohteiden infran korjausvelkaa. Tämä on ollut tärkeä toimenpide, sillä luonnon virkistyskäytön kasvanut suosio ja iäkkäiden kävijöiden kasvaneet määrät ovat luoneet kas­vavia tarpeita olosuhteiden ja palveluiden kehittämiselle.

YM tuki hallituskaudella 2019−2023 myös kuntia virkistysalueiden hankinnassa, kunnostamisessa ja kehittämisessä sekä kaupunkipuistojen kehittämisessä (yht. 13 milj. euroa). Kuntien edellytysten tukemista tarjota laadukkaita lähiluonnon virkistysmahdollisuuksia on tarpeen jatkaa tulevina vuosina, sillä lähiluonnon saavutettavuudella on keskeinen merkitys ihmisten liikkumiselle.

Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella vaikutetaan myös merkittävästi väestön elinympäristöön ja siten arjen fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikunnan harrastami­seen. Maankäytön ohjauksessa näkyy vähintään kohtuullisesti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoite, mutta ei suoria tavoitteita väestön liikunnan ja liikku­misen edistämiseksi. Maankäytön ohjaukseen olisi tarpeen ottaa jatkossa mukaan tavoitteeksi edellytysten luominen fyysisen aktiivisuudelle ja kiinnittää entistä enemmän huomiota riittäviin, saavutettaviin ja laadukkaisiin virkistysalueisiin ja luontokohteisiin sekä kestävillä kulkumuodoilla saavutettaviin palve­luihin ja liikuntapaikkoihin.

Rakentamisella on merkittävä vaikutus siihen, kannustaako rakennettu ympäristö liikuntaan ja liikkumiseen sekä mahdollistaako ympäristö liikkumisen ja liikunnan (esteettömyys). Esteettömyyden toteutumiseen liittyy edelleen haasteita niin suunnittelun kuin uudis- ja korjausrakentamisen näkökulmasta esimerkiksi liikuntapaikkojen osalta. Ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuosien hyvää yhteistä liikkumisen olosuhteiden esteettömyyden edistämistyötä on tärkeää jatkaa tulevina vuosina.

YM:n hallinnonalan asumisen strategioissa ja ohjelmissa on tun­nistettu asuinrakennuksen ja -ympäristön sekä esteettömyyden merkitys liikkumiselle. Lähiöohjelma 2020–2022 oli erinomainen esimerkki muun kuin liikuntasektorin ohjelmasta, jossa on tunnistettu niin väestön liian vähäisen liikkumisen haaste kuin oman sektorin toiminnan merki­tys liikkumisen ja liikunnan tukemisessa. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) eri avustusmuodoista tuettiin tärkeitä omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia, kuten lähiliikuntavälineitä sekä kävely- ja pyöräily­väylien rakentamista.

Arvioinnissa suositellaan ympäristöministeriön hallinnonalalle muun muassa luonnon virkistyskäytön kehittämistä yhä poikkihallinnollisemmin uuden luonnon virkistyskäyttöstrategian sekä toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Eri hallinnonaloilla on tärkeää varata riittävät resurssit strategian ja toimeenpanosuunnitelman toimeenpanoon. Kuntien edellytyksiä tarjota laadukkaita lähiluonnon virkistysmahdollisuuksia olisi hyvä tukea pitkäjänteisesti sekä selvittää tarpeet tukea kuntia luonnon virkistyskäytön suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Lisäksi uudistettavaan alueidenkäyttölakiin (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) tulisi lisätä tavoitteeksi väestön fyysisen aktiivisuuden edistäminen sekä huomioida pyöräilyn tarpeet ja olosuhdevaatimukset nykyistä paremmin rakentamisen lainsäädännössä ja ohjeistuksessa.

Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan alueella ja tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvoston toimikaudella 2019−2023 arviointi toteutetaan ministeriökohtaisesti.

Ministeriökohtaisissa arvioinneissa käydään läpi ministeriön kiinnekohta ja intressi sekä toimenpiteet (mm. strategiat ja suunnitelmat sekä normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus) liittyen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arvioinnissa esitetään myös kehittämissuosituksia liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi kyseisellä hallinnonalalla.

Arviointien kirjoittamisesta vastasi valtion liikuntaneuvoston sihteeristö: erityisasiantuntija,
HM Saku Rikala ja pääsihteeri, LitM, väitöskirjatutkija Minttu Korsberg sekä erityisasiantuntija LitM Toni Piispanen. Arvioinneissa esitetyistä tiedoista, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat kirjoittajat.

Ympäristöministeriön arviointi (PDF, 3 Mt)