Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Keskeinen lainsäädäntö

• Liikuntalaki ja -asetus
• Oppivelvollisuuslaki
• Varhaiskasvatuslaki
• Perusopetuslaki ja asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
• Lukiolaki ja asetus lukiokoulutuksesta
• Laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta
• Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
• Yliopistolaki ja asetus yliopistojen tutkinnoista
• Laki vapaasta sivistystyöstä ja asetus vapaasta sivistystyöstä
• Laki taiteen perusopetuksesta
• Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
• Nuorisolaki sekä asetus nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta
• Laki yleisistä kirjastoista

Keskeiset strategiat ja suunnitelmat

• Liikuntapoliittinen selonteko
• Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja
• Liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirja 2020–2024
• Suurtapahtumastrategia 2023–2033 – Elävä ja kansainvälisesti kiinnostava suurtapahtumien Suomi
• Koulutuspoliittinen selonteko
• Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetussuunnitelman perusteet kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua varten, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Lukion opetussuunnitelman perusteet, Ammatillisen tutkintojen perusteet, Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Vapaan sivistystyön opetussuunnitelma
• Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
• Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia
• Korkeakoululiikunnan suositukset
• Kulttuuripolitiikan strategia
• Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO)

Keskeiset resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

• Valtion liikuntamäärärahat (Veikkausvoittovarat ja budjettivarat yhteensä), vuosittain 159,9-217 miljoona euroa (2020-2023)
• Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustus (mm. Suomen Parkour ry, Suomen elektronisen urheilun liitto ja Suomen Rullalautaliitto), vuosittain 0,3-0,4 miljoonaa euroa (2020-2023)

Arvioidut välilliset panostukset:

• Liikkumisen ja liikunnan edistäminen on osana lukuisia muita OKM:n määrärahoja ja avustuksia, kuten valtionosuuksia ja -avustuksia sekä määrärahoja varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan, koulujen kerhotoimintaan, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, taiteen perusopetukseen, vapaaseen sivistystyöhön, kuntien nuorisotyöhön, työpajatoimintaan, nuorisoalan osaamiskeskuksiin, nuorisokeskuksiin sekä valtionrahoitusta korkeakoulujen toimintaan (liikunnan osuutta ei arvioitavissa).

Keskeiset työryhmät

• Valtion liikuntaneuvosto
• Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) ja sen alatyöryhmät
• Liikkuvat-ohjausryhmä
• Suurimmat kunnat 15+ -verkosto (päättynyt 2023)
• Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta

Kehittämissuositukset (VLN:n määrittelemät)

Koko ministeriö

• Integroidaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) osaksi OKM:n ja sen hallinnonalan lainvalmistelua sekä muuta valmistelua ja päätöksentekoa, kuten strategioiden valmistelua. Lisätietoa liikkumisvaikutusten arvioinnista osoitteesta: www.liikkumisvaikutukset.fi.
• Varmistetaan, että väestön vähentynyt liikkumisen haaste sekä liikkumisen ja liikunnan edistäminen tunnistetaan osana kaikkia opetus- ja kulttuuriministeriön keskeisiä strategioita, suunnitelmia ja muita asiakirjoja, kuten osana ministeriön ennakointi- ja tulevaisuustyötä.
• Turvataan liikunnan nykytasoinen valtionrahoitus pitkäjänteisesti liikunnan rahoituksen siirtyessä rahapelituotoista yleisten budjettivarojen piiriin.
• Käynnistetään valtioneuvoston yhteinen, ministeriöittäin resursoitu ja poikkihallinnollisesti koordinoitu Liikkumisohjelma jatkamaan ministeriöiden yhteistä työtä väestön liikkumisen lisäämiseksi.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen

• Jatketaan pitkäjänteisesti liikunnallisen elämäntavan edistämistä eri väestöryhmissä (ml. toimintarajoitteiset ja muut vähemmistöryhmät) ja eri toimintaympäristöissä (perheet, varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, työelämä, sosiaali- ja terveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut) Liikkuvat -mallin mukaisilla toimintatavoilla. Tärkeää on vaikuttaminen arjen rakenteisiin, kuten aktiivisten kulkutapojen käyttöön sekä esimerkiksi liikuntaneuvonnan vahvistamiseen osana elintapaohjausta. Turvataan Liikkuvat -mallin mukaisten toimintojen rahoitus pitkäjänteisesti ja resursoidaan myös paikallisten hankkeiden avustamista.
• Kehitetään ja laajennetaan Harrastamisen Suomen mallin -mukaista maksutonta harrastustoimintaa. Osana kehitystyötä kokeillaan toisella asteella opiskeleville nuorille esimerkiksi harrastesetelimallia. Ratkaistaan tunnistettuja käytännön haasteita (mm. koulukuljetuksiin liittyen), jotka hankaloittavat joidenkin lasten ja nuorten osallistumista harrastustoimintaan.
• Otetaan käyttöön ilmiökohtainen budjetointi liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi ja syvennetään liikunnan ja liikkumisen edistämisen koordinaatiota ja yhteistyötä valtionhallinnossa eri ministeriöiden välillä.
• Vahvistetaan Move!-järjestelmän toimeenpanoa ja tuetaan kuntia ja kouluja paikallisten Move!-prosessien kehittämisessä. Tärkeää olisi, että yhä useammassa koulussa oppilaiden Move!-tulokset ovat käytettävissä terveystarkastuksissa ja oppilas voidaan tarpeen mukaan ohjata liikuntaneuvontaan ja -palveluihin.

Liikuntapaikkarakentaminen

• Jatketaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustamista korjausvelan pienentämiseksi ja vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi kuntien investointeihin.
• Kohdennetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustamista edelleen laajoille käyttäjäryhmille suunnattuihin liikuntapaikkoihin ja lähiliikuntapaikkoihin. Tuetaan uudenlaista liikuntapaikkojen perustamista paikkoihin, jossa ihmiset muutenkin käyvät (esimerkiksi nuorisotilojen, kirjastojen tai ostoskeskusten yhteydessä).
• Kannustetaan kuntia edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ekologista kestävää kehitystä huomioimalla em. asiat liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa sekä OKM:ssä että aluehallintovirastoissa uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan mukaisesti. Lisätään koulutuksella muun muassa esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä muuta liikuntapaikkojen yhdenvertaista käyttöä edistävää osaamista.
• Selkeytetään ja kootaan yhteen liikuntapaikkarakentamisen valtionavustamista ohjaavat säädökset, jotka nykyisellään ovat lukuisten eri lakien ja asetusten alla.
• Edistetään uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjatyöstön yhteydessä esiin nostettuja kehittämistarpeita:
  a) Muutetaan rahoitussuunnitelma koskemaan seuraavaa kolmea vuotta,
  b) Muutetaan rahoitussuunnitelmaehdotukset toimitettavaksi huhtikuun loppuun mennessä,
  c) Nostetaan avustettavan hankkeen kustannusarvion alaraja 35 000 euroon.
• Selvitetään mahdollisuuksia ottaa käyttöön esteettömyyskoordinaattori-malli soveltuvin osin liikuntapaikkarakentamisen ja sen valtionavustamisen kehittämisen yhteydessä.
• Kannustetaan kuntia liikuntapaikkojen huolelliseen ja suunnitelmalliseen ylläpitoon ja korjaukseen. Liikuntapaikkahankkeita suunniteltaessa ja toteuttaessa on kunnissa tärkeää huomioida investointimenojen lisäksi liikuntapaikasta tulevina vuosina aiheutuvat käyttömenot.
• Kiinnitetään huomiota liikkumisen ja liikunnan edistämiseen lainsäädännön uudistamisessa muun muassa lisäämällä uudistettavaan alueidenkäyttölakiin (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) tavoitteeksi väestön fyysisen aktiivisuuden edistäminen (YM vastuuministeriö).
• Kehitetään liikuntapaikkarakentamiseen liittyvää tietopohjaa (mm. tilannekuva liikuntapaikkojen esteettömyydestä).
• Kannustetaan liikunnan koulutuskeskuksia toteuttamaan strategiaprosessi, jossa luodaan pidemmän tähtäimen koulutuskeskuskohtainen suunnitelma ja/tai koulutuskeskusten yhteinen suunnitelma olosuhdeinfrastruktuurin kehittämiseen.

Liikunnan kansalaistoiminta

• Jatketaan eri ministeriöiden välisessä yhteistyössä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan yleistä kehittämistyötä esimerkiksi yhdistysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi ja vapaaehtoistyön edellytysten edistämiseksi. (yhteistyössä mm. OM:n kanssa)
• Toteutetaan esitys perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmästä kansalaistoiminnan organisointimuodosta, toimintaryhmistä. (yhteistyössä OKM, OM ja SM)
• Tarkastellaan liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusuudistuksen onnistumista ja jatketaan vastuullisuuskriteerien kehitystyötä.
• Selvitetään liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntajärjestöjen näkemykset seuratoiminnan kehittämistuesta. Pohditaan mahdollisuuksia kokeiluihin seuratuen vaikuttavuuden kehittämiseksi, esimerkiksi avustamisen tavoitteiden tarkempaa vuosikohtaista rajaamista.
• Jatketaan liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tietopohjan kehittämistä ja seurataan systemaattisesti toiminnassa tapahtuvia muutoksia.

Liikunnan vapaasivistystyö

• Turvataan (liikunnan) vapaan sivistystyön resurssit ja edellytykset jatkossakin.
• Edistetään liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön asiakaspalautteen seuraamista sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamista, minkä myötä koulutuskeskusten liikuntapoliittinen merkitys olisi tulevaisuudessa nykyistä näkyvämpi.
• Kehitetään liikunnan koulutuskeskusten toimintaa ja yhteistyötä koulutuskeskusten arvioinnissa nostettujen kehittämissuositusten mukaisesti, kuten liikunnan koulutuskeskusten tulee uudistaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämät, henkilöstöä ja koulutuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat, mikä luo edellytyksiä myös entistä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman vapaan sivistystyön järjestämiseen.

Liikuntatieteellinen tutkimus ja tiedonvälitystoiminta

• Päivitetään liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirja tuleville vuosille. Kuullaan tutkijakenttää suunta-asiakirjan päivitystyön yhteydessä.
• Laaditaan kokonaisarviointi liikuntatutkimuksen nykytilasta Suomessa. Nykytilan arvioinnin tulisi sisältää muun muassa alan tutkimuksen resurssien ja laadun vertailun kansainväliseen tasoon.
• Laaditaan arviointi liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden hakuprosessin uudistuksen vaikutuksista avustus- ja arviointiprosessin siirryttyä kokonaan Suomen Akatemialle.
• Laaditaan uusi liikunnan yhteiskunnallinen perustelu laaja-alaisen yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi ja päätöksenteon tueksi. Uudessa yhteiskunnallisessa perustelussa tulisi tarkastella laaja-alaisesti liikunnan merkitystä eri tieteenalojen tuottamaan tutkimustietoon perustuen.
• Kehitetään tiedeviestintää sekä lisätään vuoropuhelua, tiedonkulkua ja yhteistyötä liikuntatutkijoiden, tiedon soveltajien ja tutkimusta rahoittavien toimijoiden välillä. Järjestetään esimerkiksi alan toimijoiden ja tutkijoiden välisiä kohtaamisia, joiden avulla voidaan edistää tiedonvälitystä sekä ennalta ehkäistä tutkijoiden kohtaamaa vaikuttamista ja häirintää.
• Varmistetaan, että liikunta-alan tutkimusorganisaatioilla on suunnitelmat ja toimintamallit, joilla ennaltaehkäistään ja puututaan vaikuttamiseen, painostamiseen ja häirintään.
• Kehitetään tutkimus- ja tiedonvälitysyhteisöjen avustamista suuntaan, jossa avustukset kannustavat ja palkitsevat näyttöön perustuen toiminnan kehittymisestä tai vastaavasti reagoivat toiminnan tason heikentymiseen.
• Kehitetään tutkimus- ja tiedonvälitysyhteisöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä vastuullisuusohjelmia (konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurannan tai arvioinnin toimenpiteet).

Kuntien ja aluehallintovirastojen liikuntatoimi

• Tuetaan kuntia liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollisessa edistämisessä, kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä sekä liikuntapalveluiden strategisessa kehittämisessä ja ennakoinnissa, kuten liikuntapaikkaverkoston strategista kehittämistä sekä palveluiden sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia.
• Kehitetään tietopohjaa liittyen kuntien liikuntatoimeen ja liikuntapalveluihin, kuten tietoa kuntien liikuntatoimen resursseista, järjestämistä palveluista, palveluiden käyttäjistä sekä heidän tyytyväisyydestä palveluihin.
• Selvitetään mahdollisuudet ja tarpeet kuntien liikuntatoimen valtionavustuskokonaisuuden kehittämiseksi, kuten toiminnallisten avustusten kokoamista yhteen.
• Selvitetään mahdollisuus lisätä kuntien HYTE-kertoimeen tulosindikaattoreihin fyysiseen toimintakykyyn liittyvä indikaattori, kuten Move!-mittausten kuntakohtaiset tulokset, kun indikaattoreita päivitetään seuraavan kerran. (yhteistyössä VM:n kanssa)
• Huomioidaan aluehallintovirastojen strategia-asiakirjassa sekä tulossopimusten toimintaympäristön kuvauksissa nykyistä paremmin väestön liian vähäisen liikkumisen haaste sekä liikunnan tai liikkumisen edistäminen.

Huippu-urheilu

• Tarkastellaan huippu-urheilujärjestelmää arviointien suositusten pohjalta yhdessä huippu-urheiluverkoston kanssa. Arvioinnit sisältävät lukuisia toimenpide-ehdotuksia, jotka antavat hyvän pohjan huippu-urheilujärjestelmän tulevalle kehittämiselle. Kehittämistoimenpiteiden etenemistä tulee seurata säännöllisesti.
• Parannetaan huippu-urheilijoiden toimeentuloturvaa hallituskaudella 2019−2023 tehtyjen selvitysten pohjalta niin, että urheilijoiden toimeentuloturva on yhdenvertainen muihin ammatteihin verrattuna. (yhteistyössä mm. STM:n kanssa).
• Lisätään urheilurahastoa koskevaa joustavuutta luopumalla tulouttamisen takarajasta tai pidentämällä tulouttamisen takarajaa. Selvitetään nykyisen 20 000 euron verovapaan valmennuskatteen riittävyyttä ja linjauksia osittain hyväksyttävien kulujen osalta.
• Arvioidaan suomalaisen parahuippu-urheilun kokonaistilanne ja organisoitumisen.
• Laaditaan huippu-urheilun T&K-strategia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Liikunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä kestävä kehitys

• Jatketaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä syrjinnän poistamista järjestelmällisellä työllä kaikilla toiminnan tasoilla. Jatketaan avustusten saajien tasaarvo- ja yhdenvertaisuustyön seuraamista ja arvioimista.
• Viedään ekologinen kestävä kehitys läpileikkaavasti kaikkiin opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan resurssiohjauksen kriteereihin huomioiden myös ilmastonmuutoksen hillintä ja muut ympäristötavoitteet. Käynnistetään ilmasto- ja ympäristöteemaan liittyviä kohdennettuja avustushakuja erilaisiin kokeiluihin ja pilotteihin kannustaen.
• Tuetaan liikuntajärjestöjen sekä liikunta- ja urheiluseurojen liikunnan ja urheilun osaamisen kehittämistä vastuullisuusasioissa.
• Tuetaan kuntien liikuntapalveluiden vastuullisuusosaamisen ja -työn kehittämistä (esim. sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnit sekä avustusten vastuullisuuskriteerit).
• Kerätään liikuntapoliittisen päätöksenteon ja liikunnan edellytysten luomisen tueksi systemaattisesti sukupuolittain eriteltyä tietoa liikkumisesta, liikunnasta ja urheilusta. Varmistetaan sukupuolinäkökulman huomioiminen liikuntatutkimuksessa.
• Edistetään sukupuolten tasa-arvon toteutumista liikunnan päättävissä elimissä.
• Vakiinnutetaan Et ole yksin -palvelu, joka auttaa urheilussa epäasiallisen käytöksen ja häirinnän kohteeksi joutuneita.
• Seurataan ja arvioidaan soveltavan liikunnan integraatio- ja inkluusioprosessia.
• Tuotetaan tutkimustietoa maahanmuuttajien, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen liikkumisesta ja liikunnan harrastamista sekä niihin liittyvistä tekijöistä.
• Vahvistetaan liikuntasektorin ympäristökestävyyden tietopohjaa vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Varhaiskasvatus

• Vahvistetaan liikuntakasvatuksen osaamista osana varhaiskasvatushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta.
• Tuetaan kuntia ja varhaiskasvatuksen toimipaikkoja informaatio- ja resurssiohjauksen keinoin varhaiskasvatuksen liikunnallistamisessa.
• Tuetaan oppimisympäristöjen ja päiväkotien pihojen kehittämistä liikunnan ja liikkumisen lisäämiseksi.
• Edistetään poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä kuntatasolla varhaiskasvatuksen liikunnan ja liikkumisen lisäämiseksi.
• Lisätään valtionhallinnon tasolla poikkihallinnollista yhteistyötä varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen edistämisessä (OKM, OPH, aluehallintovirastot) ja jatketaan pitkäjänteisen työtä varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi.
• Jatketaan varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntaa ja liikkumista koskevan tutkimus- ja seurantatietopohjan vahvistamista. Varmistetaan erityisesti pienten lasten liikuntakäyttäytymisen väestötason seurantatiedon tuottaminen

Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus

• Nostetaan liikunnan ja liikkumisen edistäminen voimakkaammin osaksi esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen ohjaavia strategioita. Lisäksi tunnistetaan strategioissa lasten ja nuorten vähäinen fyysinen aktiivisuus yhtenä keskeisenä toimintaympäristön muutoksena.
• Jatketaan koululiikunnan kehittämistä, jotta myös vähän liikkuvat oppilaat kokisivat koululiikunnan kiinnostavaksi.
• Jatketaan peruskoulujen ja lukioiden toimintakulttuurien liikunnallistamista sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen kehittämistyötä esimerkiksi turvaamalla Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien rahoitus tulevinakin vuosina. Kehittämistyössä olisi hyvä vahvistaa oppilaiden roolia toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti yläkouluissa.
• Kannustetaan huomioimaan osana kouluverkkojen kehittämistä entistä voimakkaammin lasten ja nuorten mahdollisuudet kulkea koulu- ja opiskelumatkat aktiivisesti esimerkiksi tekemällä kouluverkkoselvitysten yhteydessä liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi.
• Kehitetään Move!-prosessia moniammatillisesti peruskouluissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edistetään Move!-tulosten käsittelyä oppilaiden ja perheiden kanssa sekä osana 5.- ja 8.-luokkalaisten laajoja terveystarkastuksia. Tuetaan fyysistä aktiivisuutta erityisesti niillä lapsilla ja nuorilla, joilla todetaan fyysisen toimintakyvyn haasteita.
• Tuetaan kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamista fyysisen aktiivisen edistämisessä osana alojen perus- ja täydennyskoulutusta (esimerkiksi toiminnalliset opetusmenetelmät sekä fyysisen aktiivisuden merkitys oppimiselle ja oppilaan hyvinvoinnille).
• Nostetaan Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämisen avustuksissa esille liikunnan ja liikkumisen edistäminen osana digitalisaation ja innovatiivisten opetuskäytäntöjen kehittämistä esi- ja perusopetuksessa.

Ammatillinen koulutus

• Lisätään liikuntaa ammatilliseen koulutukseen viikoittaisena oppiaineena.
• Kehitetään liikunnan koulutuskeskusten toimintaa ja yhteistyötä koulutuskeskusten arvioinnissa nostettujen kehittämissuositusten mukaisesti, kuten kannustetaan koulutuskeskuksia keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillisen koulutuksen toteutuksessa. Liikunnan koulutuskeskusten tulee myös uudistaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämät, henkilöstöä ja koulutuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat, mikä luo edellytyksiä myös entistä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman liikunnan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
• Kirjataan liikkumisen edistäminen ja asiakasohjaus liikuntaneuvontaan osaksi keskeisiä sosiaali- ja terveysalan koulutusten opetussuunnitelmia sekä sote-alan koulutusta ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin. Mahdollistetaan sote-alan opettajille ja työelämässä oleville ammattilaisille riittävä lisäkoulutus liikkumisen ja liikunnan edistämisestä. (Yhteistyössä mm. STM:n kanssa)
• Selvitetään, miten väestön liikkumisen ja liikunnan edistämisen kannalta keskeisten alojen, kuten kasvatusalan sekä liikenteen, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun opetussuunnitelmissa on huomioitu liikkumisen ja liikunnan edistäminen.

Korkea-asteen koulutus, opiskelijaliikunta

• Sisällytetään liikunnan ja työhyvinvoinnin edistäminen pakollisena kurssina/pakollisina kursseina kaikille korkeakouluopiskelijoille.
• Tuetaan liikuntaneuvonnan ja personal trainer -tyyppisen palvelun kehittämistä korkeakouluissa yhä systemaattisemmaksi ja toimivammaksi.
• Edellytetään nykyistä voimakkaammin korkeakoululiikunnan järjestämistä korkeakouluilta osana käytettävissä olevia ohjauskeinoja.

Nuorisopolitiikka ja nuorisotyö

• Tunnistetaan lasten ja nuorten vähäisen liikkumisen haaste osana uutta Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa (VANUPO) sekä kirjataan ohjelmaan aiempaa voimakkaammin toimenpiteitä lasten ja nuorten liikkumisen ja liikunnan edistämiseksi.
• Edistetään nuorten elinoloihin vaikuttavien eri sektoreiden (kuten liikunta) tiiviimpää yhteistyötä osana nuorisopolitiikkaa.
• Kiinnitetään huomiota liikunnan vaikutusten ymmärtämiseen nuorten mielenterveyden tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistämisessä.
• Kehitetään ja laajennetaan Harrastamisen Suomen mallin -mukaista maksutonta harrastustoimintaa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kanssa. Ratkaistaan tunnistettuja käytännön haasteita (mm. koulukuljetuksiin liittyen), jotka hankaloittavat joidenkin lasten ja nuorten osallistumista.

LUE LISÄÄ: Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: opetus- ja kulttuuriministeriö