Puolustusministeriö

Intressi liikunnan edistämiseen

Väestön (etenkin asevelvollisten) fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen poikkeusolojen ja rauhanajan tarpeisiin, osana sotilaallisen valmiuden suorituskyvyn ylläpitoa.

Perustiedot

Vastuulla

Puolustuspolitiikka
Sotilaallinen maanpuolustus
Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen
Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta

Talous

6,2 mrd € / 7,4 % valtion talousarviosta (2023)

Henkilöstö

Puolustusministeriössä noin 140 työntekijää, koko hallinnonalalla noin 13 000 työntekijää (2022)

Hallinnonalan keskeiset virastot

Pääesikunta, Puolustusvoimat, Puolustuskiinteistöt, Turvallisuuskomitea, Kutsunta-asiain keskuslautakunta, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta MATINE, Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja neuvottelukunta

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Tavoitteet

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan
Turvallinen yhteiskunta sekä varautuminen laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaan
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Toimenpiteet

Varusmiesten liikuntakoulutus ja fyysinen koulutus
Urheilukoulu, liikunta-aliupseerit, kansallinen ja kansainvälinen kilpailu- ja valmennustoiminta sekä täydennyskoulutus
Puolustusvoimien henkilöstöliikunta
Muu väestön liikunnan ja urheilun edistäminen
Liikuntaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä professuurit

Keskeiset mittarit

Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden osuus (%)
Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kestävyyskunto ja lihaskunto
Liikuntakoulutuksen määrä
Varusmiesten liikuntakerhojen määrä (kpl) sekä osallistujien/kirjattujen suoritusten määrä (kpl)
Urheilukouluun hakeneiden määrä (kpl) ja valittujen määrä (kpl)
Urheilukoulun käyneistä kokee kehittyvänsä palvelusaikana (%)
Ammattisotilaiden kuntoindeksi
Reserviläisten kestävyyskunto ja lihaskunto
Reserviläisistä fyysisen toimintakyvyn osalta sijoituskelpoisia sodanajan tehtäviin (%)

Keskeinen lainsäädäntö ja ohjeistus

Laki puolustusvoimista ja asetus puolustusvoimista
Asevelvollisuuslaki ja laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
Yleisen palvelusohjesäännöstö (YLPALVO)
Fyysinen toimintakyky -määräys
Pääesikunnan Koulutusosaston määräys Urheilukoulutoiminnasta
Puolustusministeriön asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista

Keskeiset strategiat ja suunnitelmat

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia
Kouluttajan käsikirja, Johtajan käsikirja sekä Sotilaan käsikirja
Puolustusvoimien tutkimusagenda ja Puolustusvoimien tutkimusohjelma

Keskeiset resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

Noin 60 pää- tai sivutoimista liikunta-alan työntekijää sekä noin 35 henkilöä Urheilukoulussa, yhteensä noin 5 miljoonaa euroa/vuosi (Huom! vuoden 2018 arvio)
Urheilukoulun toiminta, noin 0,38 miljoonaa euroa/vuosi
Kansainvälinen kilpailu- ja valmennustoiminta sekä kilpailujen järjestäminen, 0,7 miljoonaa euroa/vuosi (Huom! vuoden 2018 arvio)
Sotilaiden SM-kilpailut, 0,07 miljoonaa euroa/vuosi (Huom! vuoden 2018 arvio)

Arvioidut välilliset panostukset:

Varuskuntien liikuntapaikat ja niiden käyttökustannukset (määrää ei arvioitavissa)
Joukko-osastojen hankinnat ja valmennustoiminta (määrää ei arvioitavissa)
Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen (liikunnan osuus, määrää ei arvioitavissa)

Keskeiset työryhmät

Liikuntatieteellinen asiantuntijaryhmä

Kehittämissuositukset (VLN:n määrittelemät)

Liikkumisvaikutusten arviointi: Integroidaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) osaksi puolustusministeriön hallinnonalan lainvalmistelua ja muuta valmistelua sekä päätöksentekoa, kuten strategioiden valmistelua. Lisätietoa liikkumisvaikutusten arvioinnista: www.liikkumisvaikutukset.fi.
Kutsunnat: Huomioidaan fyysisen toimintakyvyn ja liikunnan edistämisen teemat osana puolustusministeriön asettamaa työryhmän työtä, jossa selvitetään ja suunnitellaan kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle.

Luodaan valtakunnallinen ja poikkihallinnollinen palveluketju toisen asteen opintojen, kutsuntoja edeltävän terveystarkastusten, kutsuntojen ja varusmiespalvelukseen astumisen välille, jossa esimerkiksi:
• Ennen kutsuntoja ja varusmiespalvelukseen astumista järjestetään infopäiviä ja tapahtumia sekä toteutetaan nuoret tavoittavaa viestintää hyvinvoinnista (esimerkiksi osana ehdotettua uutta ensimmäistä kutsuntapäivää).
• Kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksessa ohjataan tarvittaessa liikuntaneuvontaan.
• Kaikissa kutsunnoissa (esimerkiksi osana ehdotettua uutta palvelukseen määräämispäivää) on liikuntapisteet, liikkuminen otetaan puheeksi, järjestetään toimintakykymittaukset, jaetaan tietoa alueen liikkumismahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjataan liikuntaneuvontaan.
Sitoutuminen ja ymmärrys: Jatketaan viime vuosien hyvää fyysisen toimintakyvyn ja liikunnan edistämis- ja kehittämistyötä, jotta fyysisen toimintakyvyn merkitys ymmärretään entistä paremmin sotilaan sodan ajan tehtävän hoitamisessa. Tärkeää olisi, että kaikissa joukko-osastoissa ja niiden arjessa sitouduttaisiin fyysisen toimintakyvyn ja liikunnan edistämiseen rauhan aikana ja ymmärretään toiminta oleellisena osana valmiuden ylläpitämistä.

Konkreettisina kehittämistoimenpiteinä olisi hyvä esimerkiksi lisätä toimintakykyopetuksen määrää sotilasopetuslaitoksissa, ottaa käyttöön fyysisen toimintakyvyn osaamisvaatimukset sekä varmistaa niiden toteutuminen opetussuunnitelmien tavoitteissa sekä opetussisällöissä.
Liikuntakoulutus ja liikunnan edistäminen: Tarjotaan varusmiespalveluksen aikana monipuolisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksilla, jotta yhä useampi varusmies liikkuisi vapaa-ajallaan. Huolehditaan, että liikuntatoiminta palautuu joukko-osastoissa pandemiaa edeltävälle tasolle ja tavoite kolmesta liikuntakoulutuskerrasta saavutetaan kaikissa joukko-osastoissa huomioiden kuitenkin varusmiesten kokonaiskuormitus.

Kiinnitetään jatkossa huomiota varusmiespalveluksen aikaisen kuormituksen säätelyssä myös hyväkuntoisiin varusmiehiin, jotta koulutuksella olisi myönteinen vaikutus myös hyväkuntoisten varusmiesten kuntoon.

Tarjotaan kotiutuksen yhteydessä toimintakyvyn seurantamittauksia ja liikuntaneuvontaa sekä tietoa liikkumismahdollisuuksista reservissä.
Kertausharjoitukset: Lisätään fyysisen toimintakyvyn ja liikkumisen puheeksi ottamista, toimintakykymittauksia, liikuntaneuvontaa sekä tietoa liikkumismahdollisuuksista systemaattisesti osaksi kertausharjoituksia sekä muita reserviläisille suunnattuja tapahtumia.
Varusmiespalvelus ja huippu-urheilu: Lisätään joustavuutta sovittaa yhteen urheileminen ja valmentautuminen sekä varusmiespalvelus, kuten sotilaskoulutuksen ja urheilun yhdistäminen käytännön arjessa.

Pohditaan erillisen strategian tai suunnitelman luomista Urheilukoulutoiminnalle varmistamaan toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen urheilun näkökulmasta.

Laajennetaan mahdollisuuksien mukaan liikunta-aliupseeritoimintaa.
Henkilöstöliikunta: Varmistetaan riittävät resurssit (henkilöstö ja määrärahat) henkilöstöliikunnan tukemiseen.
Tutkimus: Tuotetaan systemaattista tietopohjaa myös reservin kuntotasosta niin omana tutkimuksena kuin yhteistyössä erilaisten valtakunnallisten tutkimusten kanssa. Lisäksi tuotetaan nykyisestä varusmiesten kuntotestaukseen liittyvästä tutkimusaineistoista nykyistä tarkempaa analyysiä, kuten kunta- ja aluekohtaista tietoa nuorten miesten fyysisestä toimintakyvystä.