Sosiaali- ja terveysministeriö

Intressi liikunnan edistämiseen

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Perustiedot

Vastuulla

Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaalivakuutus (eläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutus)
Yksityisvakuutus
Työsuojelu ja työhyvinvointi
Tasa-arvo

Talous

15,91 mrd € / 24,5 % valtion talousarviosta (2022).

Henkilöstö

Ministeriössä noin 480 työntekijää, koko hallinnonalalla noin 4 300 henkilötyövuotta (2022)

Hallinnonalan keskeiset virastot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Säteilyturvakeskus STUK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitos TTL, Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, Alko Oy, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Työsuojelurahasto ja Työllisyysrahasto

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Tavoitteet

Ihmisten aktiivinen osallisuus
Yhteen toimivat palvelut ja etuudet
Turvallinen ja hyvinvoiva elin- ja työympäristö
Kestävä rahoitus
Hyvinvointia työn murroksessa

Toimenpiteet

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen
Fyysinen aktiivisuus ja liikunta osana työkyvyn edistämistä
Fyysinen aktiivisuus ja liikunta osana terveyspalveluita, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta
Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen osana sosiaalipalveluita
Sosiaaliturva tukemassa liikuntaharrastamista ja urheilemista
Fyysinen aktiivisuus osana tasa-arvopolitiikkaa ja YK:n vammaissopimusta sekä niiden seurantaa

Keskeiset mittarit

Lasten ja nuorten sekä aikuisväestön itseraportoidut toimintarajoitteet (%)
5. ja 8. luokan oppilaiden osuus (%), joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tasolla
Varusmiesten kestävyyskunto, lihaskunto ja kehon keskipaino
Selviää vaikeuksitta 500 metrin kävelystä, ikääntyneet (%)
Liikkumissuositusten toteutuminen eri väestö- ja ikäryhmissä (%)
Aikuisväestön itseraportoitu työkyky ja työssä jaksaminen eläkkeelle asti (%)
Henkilöstöliikunnan tukeminen eri organisaatiossa (%)
Liikunnan edistämistä käsittelevä poikkihallinnollinen työryhmä (kunnassa) (%)
Vakiintuneen poikkihallinnollisen liikuntaneuvonnan toteutuminen kunnissa (%)

Keskeinen lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Laki terveyden edistämisen määrärahasta ja asetus terveyden edistämisen määrärahasta
Laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Sosiaalihuoltolaki
Terveydenhuoltolaki
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta
Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
Työterveyshuoltolaki
Työturvallisuuslaki
Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

Keskeiset strategiat ja suunnitelmat

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös sekä Hyvinvointia kaikille 2030 -toimeenpanosuunnitelma
Mielenterveysstrategia
Mielenterveyden edistämisen periaatepäätös
Työkykyohjelma 2020–2023
TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma
Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi ja valtioneuvoston periaatepäätös vuoteen 2030 saakka
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2023–2027
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023

Keskeiset resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

UKK-instituutin yleisavustus, vuosittain 0,9 miljoonaa euroa
STEA-avustukset, joissa mukana liikunta, vuosittain noin 13-16 miljoonaa euroa (2020-2023)
Terveyden edistämisen määrärahan hankeavustukset, joissa mukana liikuntaa, vuosittain 0,2-0,4 miljoonaa euroa (arvio)
Erikoislääkärikoulutuksen erityisvaltionosuus, EVO-rahoitusta liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutukseen (määrä ei tiedossa)

Arvioidut välilliset panostukset:

Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen on osana monia muita STM:n määrärahoja ja avustuksia, kuten THL:n ja TTL:n toiminnan määrärahoja sekä sosiaalipalveluiden määrärahoja (määrää ei arvioitavissa)

Keskeiset työryhmät

Kansanterveyden neuvottelukunta (2020-2023)
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto (liikuntalääketiede)

Kehittämissuositukset (VLN:n määrittelemät)

Integroidaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) osaksi STM:n ja sen hallinnonalan lainvalmistelua sekä muuta valmistelua ja päätöksentekoa, kuten strategioiden valmistelua. Lisätietoa liikkumisvaikutusten arvioinnista osoitteesta: www.liikkumisvaikutukset.fi.
Nostetaan liikunnan ja liikkumisen edistäminen näkyville osaksi STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuutta suorina tavoite- ja toimenpidekirjauksina, kuten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -osa-alueen valtion talousarviokirjauksiin ja mittareihin sekä terveyden edistämisen määrärahan tavoitteisiin.
Parannetaan liikunnan hyödyntämistä hyvinvointialueiden työvälineenä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien hoidossa.
Vahvistetaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintatyötä liikunnan ja liikkumisen edistämisessä. Rakennetaan sujuva liikuntaneuvonnan palveluketju osana elintapaohjausta hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhdessä toteuttamana. Tunnistetaan myös yritysten mahdollisuudet olla osa palveluketjua.
Kirjataan liikkumisen edistäminen ja asiakasohjaus liikuntaneuvontaan osaksi keskeisiä sotealan koulutusten opetussuunnitelmia sekä sote-alan koulutusta ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin. Mahdollistetaan sote-alan opettajille ja työelämässä oleville ammattilaisille riittävä lisäkoulutus liikkumisen ja liikunnan edistämisestä. (yhteistyössä mm. opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa)
Selvitetään mahdollisuus taata subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille.
Otetaan fyysinen aktiivisuus ja liikunta mukaan tavoitteeksi ja toimenpiteeksi työkyvyn edistämisen ohjelmiin.
Tunnistetaan istuminen työturvallisuuskysymyksenä ja otetaan fyysinen inaktiivisuus mukaan muun muassa työpaikan riskinarviointiin.
Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tietopohjaa työ- ja toimintakykytiedon osalta. Otetaan ikääntyneitä koskevaan RAI-mittariin mukaan fyysistä aktiivisuutta kuvaavia mittareita.
Ulotetaan tasa-arvopolitiikka koskemaan vahvemmin myös vapaa-aikaa, mukaan lukien liikunta ja liikkuminen.
Selkiytetään terveydenhuoltolain ja vammaispalvelulain vastuunjakoa ja yhteensovittamista vammaisten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisessä.
Huomioidaan liikunta uuden vammaispalvelulain toimeenpanossa ja ohjeistuksissa muun muassa vammaispalvelujen käsikirjassa. Tarkastellaan YK vammaissopimuksen liikuntaa koskevat artiklat (30§) vammaispalvelulain sisällöissä ja toteutuksessa.
Vahvistetaan arjen fyysisen aktiivisuuden huomioimista osana kuntoutuksen kokonaisuutta esimerkiksi sisällyttämällä liikunta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuntoutuksen sisältöihin sekä sisällyttämällä liikunta kuntouksen jälkitoimenpiteisiin.
Parannetaan huippu-urheilijoiden toimeentuloturvaa hallituskaudella 2019−2023 tehtyjen selvitysten pohjalta niin, että urheilijoiden toimeentuloturva on yhdenvertainen muihin ammatteihin verrattuna. (yhteistyössä mm. opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa)