Siirry sisältöön

Työ- ja elinkeinoministeriö

Intressi liikunnan edistämiseen

Kasvun, työllisyyden sekä työikäisten ja maahanmuuttajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen.

Perustiedot

Vastuulla

  1. Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö
  2. Työmarkkinoiden toimivuus ja työntekijöiden työllistymiskyky
  3. Alueiden kehittyminen
  4. Energiapolitiikka
  5. Maahanmuuttajien kotouttaminen

Talous

4,28 mrd € / 5,1 % valtion talousarviosta (2023)

Henkilöstö

Ministeriössä noin 345 työntekijää, koko hallinnonalalla noin 10 100 työntekijää

Hallinnonalan keskeiset virastot

TEM-konserniin kuuluu seitsemän virastoa, 15 ELY-keskusta, 15 TE-toimistoa, viisi yhtiötä ja kolme rahastoa, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot, Energiavirasto, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto (Tukes), Finnvera Oyj, Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy), Teknologian tutkimuskeskus
VTT Oy. Lisäksi ministeriön yhteydessä toimivat valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen
toimistot sekä työneuvosto.

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Tavoitteet

  • Innovaatiopolitiikan uudistaminen
  • Toimivat markkinat ja kilpailullisuuden edistäminen
  • Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luominen
  • Kaupunkien ja alueiden rooli kasvun ajureina
  • Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen

Toimenpiteet

  • Liikunta- ja hyvinvointialan elinkeinotoiminnan, innovaatioiden sekä matkailun edistäminen
  • Liikuntapalveluiden turvallisuus
  • Liikunta osana alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin rakennerahastojen liikuntaa edistävät hankkeet
  • Liikunta osana työelämän kehittämistä (työhyvinvointi) ja TE-hallinnon palveluita
  • Liikunta osana maahanmuuttajien kotoutumista
  • Liikunnan edistäminen osana siviilipalvelusta

Keskeiset mittarit

  • Liikunta-alan yritysten määrä (kpl), liikevaihto (€) ja työllistäminen (hlöä)
  • Työntekijöiden työkyky
  • Työnantajien aktiivisuus työntekijöiden kunnon, terveyden ja elintapojen tukemisessa
  • Henkilöstöliikunnan tukeminen
  • Liikuntakasvatus osana siviilipalvelusta

Keskeinen lainsäädäntö

  • Työaikalaki
  • Työsopimuslaki
  • Työturvallisuuslaki
  • Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
  • Laki kotoutumisen edistämisestä
  • Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta
  • Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta
  • Siviilipalveluslaki

Keskeiset strategiat ja suunnitelmat

  • Suurtapahtumastrategia 2023–2033 – Elävä ja kansainvälisesti kiinnostava suurtapahtumien Suomi
  • Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun -matkailustrategia vuosille 2019–2028
  • Suomen Biotalousstrategia
  • Aluekehittämispäätös 2020–2023: Kestävät ja elinvoimaiset alueet
  • Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 (EU:n rakennerahastot)
  • TYÖ2023-ohjelma
  • Työkykyohjelma
  • Valtion kotoutumisohjelma / Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista

Keskeiset resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

  • Finnveran liikunta- ja urheilualan yrityksille myöntämät kotimaan lainat ja takaukset, vähintään 48 miljoonaa euroa vuonna 2021
  • ELY-keskusten yritysten kehittämisavustus, vähintään 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2021
  • ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelut, vähintään 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2021
  • Työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämät starttirahat, liikunta-alan yritysten osuus ei arvioitavissa
  • Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus, noin miljoona euroa vuosittain
  • EU:n rakennerahastojen tuki liikuntaa ja urheilua edistäville hankkeille, noin 15 miljoonaa euroa vuosittain (2017-2020)

Arvioidut välilliset panostukset:

  • Liikunnan ja urheilun edistäminen osana muita TEM:n hallinnonalan määrärahoja ja avustuksia, kuten osana työelämän kehittämistä, liikuntapalveluiden turvallisuuden, matkailun ja kotoutumisen edistämistä sekä siviilipalveluksen liikuntakasvatusta, summaa ei ole arvioitavissa

Korona-avustukset vuosina 2020-2021:

  • Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus, 27 miljoonaa euroa vuonna 2020
  • Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa, reilut 25 miljoonaa euroa vuonna 2020
  • Valtiokonttorin kustannustuki, 59 miljoonaa euroa (luokkaan ”urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut” myönnetyt tuet)
  • Valtiokonttorin sulkemiskorvaus, 26,5 miljoonaa euroa (luokkaan ”urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut” myönnetyt tuet)
  • Valtiokonttorin tapahtumatakuu, 11,8 miljoonaa euroa (urheilutapahtumat)
  • Valtiokonttorin tapahtumatakuun korvaukset, 1,2 miljoonaa euroa (urheilutapahtumat)
  • Valtiokonttorin kiinteiden kattamattomien kustannusten korvaus, vähintään 64 000 euroa

Kehittämissuositukset (VLN:n määrittelemät)

  • Integroidaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) osaksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lainvalmistelua ja muuta valmistelua sekä päätöksentekoa, kuten strategioiden valmistelua. Lisätietoa liikkumisvaikutusten arvioinnista: www.liikkumisvaikutukset.fi.
  • Laaditaan liikunta-alan yritystoiminnan uusi kehittämisstrategia yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa.
  • Kehitetään liikuntatoimialan yritystoiminnan tietopohjaa, tilastointia, tutkimusta sekä ennakointia, jotta ymmärrys liikunta-alan yritystoiminnasta kasvaisi ja alan kehitystä voitaisiin seurata ja ennakoida nykyistä paremmin.
  • Edistetään liikunta- ja urheilu-alan tapahtumia juuri valmistuneen Suurtapahtumastrategian 2023-2033 esitysten mukaisesti laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
  • Tunnistetaan liikunnan ja liikkumisen merkitys työkyvylle ja työelämän kehittämiselle. Otetaan fyysisen toimintakyvyn edistäminen kiinteästi mukaan osaksi työelämän kehittämisohjelmia ja -toimenpiteitä (muun muassa Työelämä2030-ohjelma sekä tulevat työkykyohjelmat).
  • Vahvistetaan tietopohjaa liikunnasta, liikkumisesta, fyysisestä toimintakyvystä sekä istumisesta osana työelämän tietotuotantoa (esim. Työolobarometri).
  • Vahvistetaan liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn edistämistä osana TE-hallinnon palveluita. Kun TE-palvelut siirtyvät järjestettäväksi paikallistasolla, jo työvoimapalveluiden kilpailutuksessa tulee huomioida, että palveluihin sisältyy liikuntaa ja liikkumista työkyvyn tukemiseksi. TE-palveluiden uudistus voi tarjota myös mahdollisuuden hyödyntää kuntien liikuntapalveluja entistä paremmin osana TE-palveluja.
  • Varmistetaan, että Ohjaamo-toiminnassa on kaikilla alueilla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminta- ja työkyvyn edistämiseen liikunnan ja liikkumisen keinoin.
  • Tunnistetaan jatkossa entistä vahvemmin osana aluekehittämistä (esimerkiksi eri hallinnontasojen strategiat ja suunnitelmat) väestön liian vähäisen liikkumisen haaste ja tarve edistää väestön liikkumista sekä liikuntaa.
  • Kehitetään liikuntapaikkojen ja tapahtumien turvallisuuden tietopohjaa ja seurantaa laaja-alaisessa yhteistyössä liikunta- ja urheilualan sekä muiden alojen toimijoiden kanssa.
  • Lisätään liikuntapaikkojen ja -tapahtumien turvallisuuden osaamista ja suunnitelmallisuutta sekä seurantaa. Kehittämistyötä tarvitaan erityisesti alan tapahtumia järjestävien vapaaehtoistoimijoiden ja pienten kuntien osalta. Lisäksi tulisi pohtia tarvetta valtakunnalliselle strategialle liikunta- ja urheilutapahtumien, katsomoturvallisuuden ja liikuntapaikkojen turvallisuuden edistämiseksi.
  • Panostetaan liikuntapaikkojen ylläpitoon turvallisuuden takaamiseksi. Kuntien tulee käyttää resursseja uudisrakentamisen lisäksi nykyisten kohteiden riittävään ylläpitoon. (suositus erityisesti OKM:n hallinnonalalle)
  • Lisätään tutkimustietoa maahanmuuttajien liikunta-aktiivisuudesta ja seurataan aktiivisuuden kehittymistä. Jatkossa on tärkeää, että tämä tieto on erityisesti kuntien käytössä, kun kuntien vastuu kotoutumisen edistämisessä kasvaa vuodesta 2025 alkaen.
  • Edistetään kotoutumista poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kiinnitetään huomiota, että kuntien kotouttamisohjelmissa huomioitaisiin entistä vahvemmin kuntien liikuntapalvelut ja liikunnan merkitys osana maahanmuuttajien kotoutumisen palveluita sekä yksilöllisissä maahanmuuttaneiden kotoutumissuunnitelmissa käsiteltäisiin myös liikuntaan liittyviä asioita.
  • Tuetaan yhdessä OKM:n, järjestöjen, seurojen ja kolmannen sektorin kanssa maahanmuuttajien valmiuksia ja tukitoimia, jotta mahdollisuus harrastamiseen toteutuisi osana kotouttamistoimintaa. (suositus erityisesti OKM:n hallinnonalalle)

LUE LISÄÄ: VALTIOHALLINTO LIIKUNNAN JA LIIKKUMISEN EDISTÄJÄNÄ 2019–2023: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriön kiinnekohdat liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen.
Kuva: Ministeriöiden kiinnekohdat liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen.