Ulkoministeriö

Intressi liikunnan edistämiseen

Suomen kansainvälisen aseman, yhteistyön, maakuvan sekä kestävän kehityksen, tasa-arvon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Perustiedot

Vastuulla

Keskeisiä vastuualueita muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, kansainvälinen kauppa ja palvelut yrityksille, maakuvatyö, kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka sekä ilmastoulkopolitiikka.

Talous

1,34 mrd. € / 1,6 % valtion talousarviosta (2023)

Henkilöstö

Ministeriössä noin 820 työntekijää, ulkoasiainhallinnossa noin 2 300 työntekijää (2023)

Hallinnonalan keskeiset virastot

Suomen edustustoverkko, eli suurlähetystöt ja konsulaatit, edustustot kansainvälisissä järjestöissä (EU, EN, OECD, YK-järjestöt, Nato, WTO) sekä muut toimipisteet

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Tavoitteet

Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen
Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen ja
suomalaisyritysten tukeminen osallistumisessa kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin
Ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä demokratian vahvistaminen
Agenda 2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen

Toimenpiteet

Liikunta ja urheilu osana ulkopolitiikkaa
Urheilu ja urheilijat osana maakuvatyötä
Kehityspolitiikan ja -yhteistyön edistäminen liikunnan
avulla

Keskeiset mittarit

Ei ole asetettavissa mittareita

Keskeinen lainsäädäntö

Ei liikkumisen tai liikunnan edistämisen kannalta keskeistä lainsäädäntöä

Keskeiset strategiat ja suunnitelmat

Suomen maakuvatyön strategia (2017)
Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön strategiat ja suunnitelmat

Keskeiset resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

Avustukset kehitysyhteistyöhankkeisiin, joilla edistetään liikuntaa, arviolta noin 0,2 milj. € vuosittain

Arvioidut välilliset panostukset:

Panostukset kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liikunnan avulla (määrää ei arvioitavissa)

Keskeiset työryhmät

Finland Promotion Board (FPB)

Kehittämissuositukset (VLN:n määrittelemät)

Liikunta ja urheilu osana ulkopolitiikkaa: Liikkumisen, liikunnan ja urheilun hyödyntäminen vielä nykyistä enemmän keinoina edistää kansainvälisesti Suomelle tärkeitä asioita, kuten kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Näihin teemoihin liittyen suomalaisesta liikunnasta ja urheilusta löytyy osaamista ja monia hyviä esimerkkejä vietäväksi kansainvälisille areenoille.
Urheilu osana maakuvatyötä: Suomalaiset urheilijat näkyvät maailmalla ja monet heistä ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia. Jatkossa tulisi pohtia, miten urheilua ja urheilijoita voitaisiin hyödyntää vielä entistä paremmin ja aktiivisemmin osana Suomen maakuvatyötä.
Liikunta osana kehitysyhteistyötä: Liikunnan rooli esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman, terveyden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistajana tulisi tunnistaa ja tunnustaa aiempaa paremmin sekä tukea liikunta-alan toimijoiden työtä osana kehitysyhteistyötä.
Liikunta- ja urheilusektorin kansainvälisen yhteistyön osaaminen: Erityisesti viime vuosina kansainvälisen politiikan vaikutus on ollut merkittävää myös liikunta- ja urheilusektorille, mikä on lisännyt tarvetta vahvistaa liikunta-alan toimijoiden kansainvälisen yhteistyön osaamista.