Siirry sisältöön

Valtiovarainministeriö

Intressi liikunnan edistämiseen

Kestävän julkisen talouden turvaaminen.

Perustiedot

Vastuulla

  1. Talouspolitiikka
  2. Verotus
  3. Rahoitusmarkkinat
  4. Hallintopolitiikka
  5. Kunta-asiat
  6. Julkisen hallinnon ICT
  7. Valtio työnantajana

Talous

17,3 mrd. € / 31 % valtion talousarviosta (2018)

Henkilöstö

Ministeriössä noin 360 työntekijää, koko hallinnonalalla noin 12 100 työntekijää (2019)

Hallinnonalan keskeiset virastot

Aluehallintovirastot, maistraatit, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Valtiokonttori, Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Senaatti-kiinteistöt, HAUS kehittämiskeskus, Hansel, Valtion eläkerahasto, Kuntien eläkevakuutus ja Kuntien takauskeskus.

Toimet liikkumisen ja liikunnan edistäjänä

Tavoitteet

  • Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu
  • Asiakaslähtöiset ja tulokselliset julkiset palvelut
  • Julkisen talouden kestävyys
  • Kansainvälinen vaikuttaminen ja menestyvä Eurooppa

Toimenpiteet

  • Liikuntaa ja urheilua tukeva verotus
  • Liikkumisen ja liikunnan edistäminen osana kuntien peruspalveluita
  • Kestävä talouspolitiikka mahdollistamassa liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisen

Keskeiset mittarit

  • Kuntien liikunnan ja ulkoilun käyttökustannukset asukasta kohden
  • Liikunnan ja liikkumisen edistämisen rahoitus valtiontalousarviossa

Resurssit

Arvioidut suorat panostukset:

  • Ei suoria panostuksia liikkumisen ja liikunnan edistämiseen

Arvioidut välilliset panostukset:

  • Liikkumisen ja liikunnan edistäminen osana valtionosuuksia ja määrärahoja, kuten peruspalveluiden valtionosuutta, 8,5 miljardia euroa (2018, määrää ei arvioitavissa)

Keskeinen lainsäädäntö

  • Kuntalaki
  • Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
  • Tuloverolaki
  • Arvonlisäverolaki

Kehittämiskohteita (VLN:n määrittelemät)

  • Aktiivista liikkumista ja liikuntaa edistävä veropolitiikka, kuten arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen ja kehittäminen (nollaveroluokkaan kuuluvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi käytössä vain yksi kaikki liikuntapalvelut kattava arvonlisäverokanta, jonka taso olisi liikuntaa kannustava)
  • Liikunnan määrärahojen turvaaminen valtion budjettivaroista sekä liikkumisen edistämisen poikkihallinnollisen rahoituksen vahvistaminen