Harva nuori liikkuu riittävästi

Kyselyn mukaan vain 14 prosenttia 16‒20-vuotiaista nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin. Liikemittarilla mitaten vastaava osuus oli 2,6 prosenttia. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä. Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävely- ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston koordinoimasta Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksesta.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa on kerätty vuodesta 2014 lähtien tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-aineisto on kerätty aiemmin perusopetusikäisiltä, mutta vuonna 2020 tutkimus kohdentui ensimmäistä kertaa toisella asteella opiskeleviin nuoriin. Tutkimukseen saatiin vastauksia lähinnä lukiossa opiskelevilta nuorilta.

LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastasi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat:

• Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus: Kyselytutkimuksen mukaanlukiolaisista14 prosenttia liikkui vähintään tunnin joka päivä syksyllä 2020. Suurin osa lukiolaisista liikkui kuitenkin 3–4 päivänä (33 %) tai 5–6 (31 %) päivänä viikossa. Vähän liikkuvia (0–2 päivänä viikossa) nuorista oli reilu viidennes (22 %). Arkiliikkumisen merkitystä korostaa se, että vain reilu kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ylsi suositeltuun liikkumismäärään.
  
  Ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista 13 prosenttia liikkui seitsemänä päivänä viikossa. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen oli selvästi vähäisempää verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet toimintarajoitteita. Suomenkieliset liikkuivat ruotsinkielisiä yleisemmin joka päivä.

• Mitattu liikkuminen ja uni: Liikemittausten mukaan lukiolaiset olivat valveilla reilut 15 tuntia vuorokaudesta ja nukkuivat keskimäärin reilut 7 tuntia. Mittarin mukaan liikkumisen suosituksen täytti vain 2,6 % mitatuista. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä. Arkipäivinä askeleita kertyi jo aamun ja aamupäivän aikana, mutta viikonloppuisin askeleita kertyi vasta myöhemmin päivän kuluessa.

• Liikkumisen paikat ja muodot: Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Valtaosa lukiolaisista käytti kevyenliikenteenväyliä viikoittain riippumatta liikunta-aktiivisuudesta. Noin kolmannes lukiolaisista liikkui sisäsaleissa, luonnossa ja ylläpidetyillä ulkoilualueilla. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävely- ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit.

• Opiskelumatkat ja -päivä: Reilu kolmasosa lukiolaisista kulki opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen. Tärkein opiskelumatkan aktiiviseen kulkemiseen vaikuttava tekijä on opiskelumatkan pituus, sillä enintään kolmen kilometrin opiskelumatkoista 80 prosenttia kuljettiin lihasvoimin, mutta yli viiden kilometrin matkoista vain 15 prosenttia.
  
  Opetuksen yhteydessä liikkumisen hyödyntäminen paikallaan olon katkaisemiseksi tai opetuksen tukena (toiminnallinen opetus) on vielä varsin vähäistä. Opiskelupäivän aikaisilla tauoilla nuoret liikkuivat pääsääntöisesti kevyesti liikkuen.

• Merkitykset ja esteet: Yleisimmin nuoret hakivat liikunnasta hyvää oloa, kuntoa, iloa ja terveyttä, mutta myös sitä, että saa tehdä parhaansa. Peruskouluikäisiin verrattuna lukiolaisten liikunnan merkityskirjo oli oleellisesti suppeampi. Yleisimmiksi liikunnan esteiksi nimettiin ajan puute, muut harrastukset ja ”en viitsi, vaikka onkin tärkeää”.

• Liikunnallinen tuki: Koettu liikunnallinen tuki oli yhteydessä itseraportoituun liikunta-aktiivisuuteen. Esimerkiksi lukiolaisilla sekä vanhempien että kavereiden liikunnallisen tuen määrä kasvoi sitä mukaa, mitä useampana viikonpäivänä nuori arvioi liikkuvansa tunnin päivässä. Merkittävällä osalla toisen asteen opiskelijoista näyttää olevan puutteelliset liikunnallista elämäntapaa tukevat sosiaaliset verkostot, mikä voi osaksi selittää vähäistä liikunta-aktiivisuutta tässä ikäryhmässä.

• Videopelaaminen: Videopelaaminen ei ollut yksiselitteisesti yhteydessä vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen, mutta ne, jotka pelaavat runsaasti (yli 11 tuntia viikossa), olivat keskimääräisesti harvemmin aktiivisia liikkujia kuin vähän pelaavat. Toisaalta esimerkiksi yli puolet aktiivisimmistakin miesliikkujista pelasi noin tunnin tai enemmän päivittäin. Yksilötason erot pelaamisessa ja liikunta-aktiivisuudessa voivat siis olla suuria.

• Terveyskäyttäytyminen: Liikunnalla on useita myönteisiä yhteyksiä lukiolaisten terveyteen, hyvinvointiin ja arkirytmiin. Terveytensä huonoksi arvioineita oli kaksitoistakertainen määrä vähän tai ei lainkaan liikkuvien lukiolaisten joukossa verrattuna päivittäin liikkuviin. Päivittäin liikkuvista lähes kaikki kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Liikunta oli yhteydessä myös vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen.

• Syrjintä ja kiusaaminen: Syrjintää tai kiusaamista kohdanneista lukiolaisista noin kolmannes oli joutunut syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi liikunnassa ja urheilussa. Ainoastaan oppilaitoksissa koettiin useammin kiusaamista ja syrjintää. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimuksen kanssa, joissa nuorten vapaa-ajalla kokema kiusaaminen ja syrjintä on yhdistetty liikuntaan ja urheiluun.

LIITU-tutkimuksen 2020 toteutus

LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys-joulukuussa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5333 nuorta, joista 4958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukiossa opiskelevien nuorten osallistujajoukko oli kattava, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistujamäärä jäi pieneksi. Aineiston keruun aikaiset koronaepidemian aiheuttamat sulkutoimet ovat voineet vaikuttaa osallistujien liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen.

LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastasi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen toteuttamisessa ovat olleet mukana myös Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Turun yliopisto, Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK), Samfundet Folkhälsan, Nuorisotutkimusverkosto, Kisakallion urheiluopisto, Pajulahden urheiluopisto, Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry (LiikU) ja Oulun Diakonissalaitos / Oulun Lääketieteellinen klinikka (ODL). LIITU-tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen 2020 tuloksista:

• Apulaisprofessori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto (tutkimuksen toteutus, kyselytutkimus)
  puhelin: 050 593 7733 tai sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi

• Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset)
  puhelin: 040 505 9157 tai sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

LIITU-tutkimuksen 2020 julkistaminen:

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020 julkaistaan etätilaisuudessa 27.5.2021 kello 10.00-12.00 (ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt).

LIITU-tutkimus 2020 -julkaisu on luettavissa sähköisesti osoitteesta: www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu2020/

Julkaisu toimitetaan medialle pyynnöstä. Materiaalitilaukset osoitteesta: saku.rikala@minedu.fi.

Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut:
Erityisasiantuntija Saku Rikala, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@minedu.fi tai puhelin: 029 533 0042