Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020

LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys–joulukuus­sa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5333 nuorta, joista 4958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatilli­sessa oppilaitoksessa. Lukiossa opiskelevien nuorten osallistujajoukko oli kattava, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistuminen vaihteli koulutusaloittain, ja osallistujamäärä jäi pieneksi. Tästä syystä tulosluvuissa esitellään lukiolais­ten ja ammattiin opiskelevien nuorten tulokset erikseen omissa osajoukoissaan. Aineiston keruun aikana eri puolilla Suomea oli voimassa erilaisia koronapandemian aiheuttamia sulku­toimia, jotka ovat voineet vaikuttaa osallistujien liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen.

Sekä kyselyn (14 %) että liikemittaritulosten (2,6 %) mukaan vain harva lukiolainen liikkui vähintään tunnin päivässä jokaisena viikon päivä­nä. Tässä raportissa sovelletaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen määriä, koska tällä tavalla pystytään tarkastelemaan iänmukaista liikunta-aktiivisuuden muutosta koko LIITU-tutkimuksen kohderyhmässä ja vertaamaan tuloksia myös vuoden 2018 LIITU-aineiston 15-vuotiaisiin nuo­riin. Tämän raportin kyselytulokset liikkumisen osalta ovat samansuuntaisia kuin vastaavalla ikä­ryhmällä aiemmin. Liikemittaritulosten mukaan tämän ikäisten liikkuminen on vielä itserapor­toituakin selvästi vähäisempää. Nämä tulokset, verrattuna nuorempiin ikäluokkiin, kuvastavat sitä, että päivittäisen liikkumissuosituksen saa­vuttavien osuus vähenee iän myötä edelleen, kun raja-arvona pidetään lasten ja nuorten liikku­missuositusta.

Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja yritysten järjestämässä toiminnassa. Yleisimmät liikuntamuodot lukiolai­silla olivat talvella kävelylenkkeily, kuntosalihar­joittelu, juoksulenkkeily, jääpelit sekä laskettelu/ lumilautailu. Vastaavasti kesällä yleisimmin harrastettiin juoksulenkkeilyä, kävelylenkkeilyä, pyöräilyä, kuntoisaliharjoittelua sekä uintia. Reilu kolmasosa lukiolaisista kulki opiskelumatkat kä­vellen tai pyöräillen.

Tässä raportissa esiteltävät tulokset liikunnan merkityksistä ja esteistä vahvistavat aiempaa käsitystä nuorten liikuntasuhteesta. Peruskouluikäisiin verrattuna lukiolaisten liikunnan merki­tyskirjo on oleellisesti suppeampi. Liikuntaan liit­tyviä esteitä lukiolaiset tunnistivat jonkin verran vähemmän kuin peruskouluikäiset. Vain pieni osa lukiolaisista raportoi koronapandemian estäneen liikkumista. Tulokset liikuntamotivaatiosta ker­tovat, että suomalaisnuorilla on yleisesti melko hyvät psyykkiset valmiudet liikkumiseen ja sen lisäämiseen.

Tässä raportissa esitellään edellisten lisäksi tulok­sia myös seuraavilta aihealueilta: liikuntapaikkojen käyttö, liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset, liikemittareilla mitatun paikallaanolon ja unen määrä, urheilu ja seuraharrastaminen, kilpaur­heilun etiikka, koettu fyysinen pätevyys, nuorten osallistuminen liikunnanopetukseen ja heidän käsityksiään liikunnanopetuksesta, opiskelupäi­vän aikainen liikkuminen, vanhempien ja kaverei­den liikunnallinen tuki, liikuntavammat, urheilun ja liikunnan seuraaminen, nuorten liikunnassa ja urheilussa kokema syrjintä ja kiusaaminen sekä arvot ja arvostukset, videopelaaminen ja liikunta sekä liikunta, terveys ja terveydenlukutaito. Li­säksi eroja liikuntakäyttäytymisessä tarkastellaan sekä suomen- ja ruotsinkielisten että toimintarajoitteita kokevien ja ei-kokevien nuorten välillä.

LIITU-tutkimus 2020 on luettavissa alla olevasta linkistä pdf-muodossa. LIITU-julkaisun erillisliitteet on luettavissa pdf-muodossa täältä: ERILLISLIITE 1 ja ERILLISLIITE 2.

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020 (PDF, 9 Mt)