Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus – Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta

Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus – Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta käsittelee Pohjois-Lapin seutukunnan alueella kouluja käyvien 10–19-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista. Mukana on myös saamelaisnäkökulma, mikä tarkoittaa saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vastausten erillistä raportointia. Näiltä osin kyseessä on ensimmäinen saamelaisten lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista laajemmin selvittävä kyselytutkimus.

Tutkimuksessa käsitellään muun muassa lasten ja nuorten mieluisinta ja eniten aikaa vievää harrastusta sekä harrastuksen lopettamista. Samoin esimerkiksi vapaa-ajan määrää ja tyytyväisyyteen liittyviä kysymyksiä. Mukana on myös tuloksia lasten ja nuorten luontosuhteesta ja ylipäätään luonnon merkityksestä vapaa-ajan vieton ympäristönä.

Tutkimus on osa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimusta, jonka julkaisijoita ovat Nuorisotutkimusseura, valtion nuorisoneuvosto ja valtion liikuntaneuvosto. Tutkimuksen toteutus ja julkaisutilaisuuden järjestäminen on tehty yhteystyössä Saamelaiskäräjien kanssa.

Tutkimuksen analyysissa pohjoisimman Suomen lasten ja nuorten vastauksia verrataan toukokuussa ilmestyneen Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2022 perusotoksen tuloksiin. Erillisotoksessa on mukana saamelaisnäkökulma: Tutkimuskyselyyn vastanneilta 329 lapselta ja nuorelta tiedusteltiin kokemusta saamelaisyhteisöön kuulumisesta. Tämä mahdollisti saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vastausten analyysin.

Tutkimuksen tulosten mukaan Pohjois-Lapin alueella asuvista vastaajista hieman yli puolet kokee asuvansa hyvien yhteyksien päässä harrastuksista. Väittämän kanssa eri mieltä ovat pääosin harvaan asutulla alueella asuvat lapset ja nuoret. Tulosten perusteella pohjoisimmassa Suomessa ohjatuissa harrastuksissa pysytään pidempään ja lopettaminen tapahtuu hieman myöhempään kuin Suomessa keskimäärin.

Pohjois-Lapin seutukunnan alueen lapset ja nuoret eivät ole yhtä tyytyväisiä terveyteensä kuin heidän ikätoverinsa Suomessa keskimäärin. Erillisotoksessa omaa terveydentilaa kuvaavien vastausten keskiarvo on 8,3, kun perusotoksen 10–19-vuotiaat antavat omalle terveydentilalleen keskimäärin arvosanan 9. Saamelaiseen yhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret ovat terveydentilaansa ja fyysiseen kuntoonsa keskimäärin hieman tyytyväisempiä (8,5) kuin ikätoverinsa pohjoisimmassa Suomessa.

Elämään tyytyväisyydessä on merkittävä ero kansallisen keskiarvon ja pohjoisimman Suomen välillä. Manner-Suomen lapset ja nuoret ovat selvästi Pohjois-Lapin seutukunnan alueen lapsia ja nuoria tyytyväisempiä elämäänsä. Eroa on lähes yhden kouluarvosanan verran (0,8). Saamelaiseen yhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret kertoivat myös muita useammin kohtaavansa epäasiallista käytöstä. Havainto tukee aiempaa tutkimustietoa, josta tiedetään, että mihin tahansa vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita useammin epäasiallista kohtelua.

Mikko Salasuo, Kati Lehtonen & Kai Tarvainen (toim.) Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus. Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta.

Nuoruuden pohjoisin_ulottuvuus -tutkimusraportti (PDF, 22 Mt)