Liikunnan koulutuskeskusten arviointi

Arvioinnin tavoitteena on yhdentoista valtakunnallisen ja kolmen alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen (urheiluopiston) ja näiden muodostaman kokonaisuuden arviointi. Arvioinnissa keskitytään koulutuskeskusten valtiorahoitteiseen toimintaan ja sen vaikuttavuuteen sekä koulutuskeskuksiin liittyviin keskeisiin liikunta- ja koulutuspoliittisiin erityiskysymyksiin.

Valtionrahoituksen osuus koulutuskeskusten tuloista vaihtelee keskuskohtaisesti 40–60 prosentin välillä. Mikäli valtion rahoitus pienenisi tulevaisuudessa, tarkoittaisi tämä merkittäviä sopeutustoimia suurimmassa osassa koulutuskeskuksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytössä useita tehokkaita ohjauskeinoja, mutta käytännössä valtionohjaus koulutuskeskuksiin on hyvin vähäistä. Nykyinen koulutuskeskusverkosto on muotoutunut historiallisen prosessin tuloksena, eikä verkoston toimintaa kokonaisuutena tai sen keskinäisiä painopisteitä ole oleellisesti pyritty muuttamaan tai ohjaamaan valtion ohjauskeinoin.

Koulutuskeskusten koulutustoiminnasta ammatillisen koulutuksen sisältöjen ja toteutustavan vastaavuus liikunta- ja koulutuspoliittisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin on hyvä. Nykyinen järjestäjien verkosto kattaa laajuudessaan koko Suomen, ja lupajärjestelmässä nykyisten koulutuksen järjestäjien muodostamaa kokonaisuutta on pidetty koulutuspolitiikan näkökulmasta riittävänä. Tulevaisuudessa pienenevä väestöpohja, mahdollinen nuorten keskittyminen kaupunkeihin ja monimuoto- ja hybridiopetuksen mahdollinen lisääntyminen haastavat nykyisiä järjestäjiä toteuttamaan koulutuksia myös muissa toimipisteissä tai muilla paikkakunnilla kuin tällä hetkellä.

Vapaan sivistystyön toiminta toteutuu koulutuskeskuksissa omien painopisteiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuskeskusten yhteinen työryhmä on tarkentanut vapaan sivistystyön sisällöiksi hyväksyttävää toiminnan sisältöä uudella ohjeella. VST-toimintaan liittyvää tuloksellisuuden tai vaikutusten mittaamista ei kuitenkaan ole toteutettu.

Valmennuskeskustoimintaa toteutetaan osassa koulutuskeskuksista. Niiden erilaisista profiileista ja toiminnan sisällöistä huolimatta valmennuskeskusten toiminnan johtaminen ja ohjaus koetaan keskeisten sidosryhmien näkökulmasta toimivaksi. Koulutuskeskuksissa toteutetaan lisäksi maksullista palveluliiketoimintaa, jolla on selkeä vaikutus keskusten elinvoimaisuuteen ja myös valtiorahoitteisen toiminnan onnistumiseen. Liikunnan koulutuskeskukset toteuttavat vähäisissä määrin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmat ovat keskuksilla puutteellisia. Kestävä kehitys on ajoittain mukana koulutuskeskusten strategisessa ajattelussa.

Arvioinnin suositukset:
Suositus 1. Koulutuskeskusverkoston valtionrahoitteisen toiminnan tulevaisuuskeskustelu tulisi toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimana. Tämä mahdollistaisi myös liikunnan koulutuskeskusten liikuntapoliittisen tavoitteenasettelun täsmentämistä.

Suositus 2 Liikunnan koulutuskeskusverkoston kehittäminen, yhteistyön vahvistaminen ja keskusten parempi hyödyntäminen edellyttäisi nykyistä vahvempaa ohjausotetta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Suositus 3. Liikunnan koulutuskeskusten tulisi täsmentää ja seurata omia strategisia valintojaan suhteessa liikunta- ja koulutuspolitiikan tavoitteisiin.

Suositus 4. Liikunnan koulutuskeskusten tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin. Liikunnan koulutuskeskusten tulee uudistaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämien, henkilöstöä ja koulutuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat.

Suositus 5. Koulutuskeskusten tulisi nykyistä aktiivisemmin panostaa liiketaloudellisen osaamisen vahvistamiseen ja palvelujen markkinointiin siten, että maksullinen palvelutoiminta tukee keskusten taloudellista elinvoimaisuutta ja keskeisiä strategisia tavoitteita.

Suositus 6. Liikunnan koulutuskeskusten tulee jatkaa käynnistynyttä yhteistyön kehittämistä kaikissa
niiden keskeisissä toiminnan sisällöissä.

Suositus 7. Urheiluopistot ry:n tulisi koordinoida strategiaprosessi, jossa luodaan pidemmän tähtäimen suunnitelma koulutuskeskusten olosuhdeinfrastruktuurin kehittämiseen.

Suositus 8. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kannustaa liikunnan koulutuskeskuksia keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillisen koulutuksen toteutuksessa.

Arviointi toteutettiin tammi–kesäkuun 2022 välisenä aikana. Arvioinnin toteutuksesta vastasi Owal Group Oy.

Liikunnan koulutuskeskusten arviointi (PDF, 3 Mt)